Unelma

Hanne Manelius Photography

                        Tervetuloa Unelman nimipäiville! 

Tarjolla on kuvamuistoja toissa kesältä ja tarinoita veneretkiltä. 

Viime heinäkuussa Unelmien Talo&Koti -lehdessä oli Hanne Maneliuksen kuvaama juttu Unelmastamme, joka on perheemme ikivanha matkavene. Kuvan ruori ja sitä pidellyt kippari on ohjannut meidät moniin seikkailuihin Längelmäveden reitillä. 

Hanne Manelius Photography

Monenmoista tulvahtaa mieleeni... Unelmointia ja väsähtäneitä matkaajia, innostuneita kansityttöjä sekä rankkasateen piiskatessa veteen lennähtänyt pyyhkijän sulka, jota pinkaisin pelastamaan veneen laidalta. Horjahdus Valkeakosken sulussa jalkani tartuttua apuköyteen puolestaan opetti kelluntaliivien tärkeyden, vaikka silloin selvisin sydämen tykytyksillä. Opettavaista. 

Pälkäneen laivarannan ällöttävän veden maun muistan vieläkin. Tipahdin yli laidan keksi kädessä ja suurin huoleni oli, ettei se irtoa otteestani. Niin ja nyt en tarkoita mitään syötävää vaan rantautumisen apuvälinettä. Crocsini pysyivät jalassa, aurinkolasit päässä ja en telonut itseäni pahasti. Säikähdin vain vietävästi, mutta tulipahan osoitettua kuinka avuliaita kanssaveneilijät ovat. Hyvä niin, kun lapset leikkivät hytissä ja kippari oli jo astunut rannalle köyden kera minun pulikoidessa paniikissa veneiden välissä. Uimatasolla tajusin, että puristin edelleen rystyset valkeina puista keksiä. Nyt hymyilyttää, silloin ei.

Hanne Manelius Photography

Villa Iiriksen kesä -postauksia löytyy Blogit fi -sivustolta linkkiä klikkaamalla, jos kaipaat kesää talven keskelle. Unelmaelämään kuuluvat rapsakat eväät ja veneherkut.

Hanne Manelius Photography

Hanne Manelius Photography

Nykyisin etuhytissä on hiljaisempaa kuin vielä muutama vuosi sitten. Laipion korit olivat täynnä piirustusvälineitä ja erilaisia pelejä, joiden parissa aika kului sopuisasti pidemmilläkin retkillä. Ruoanlaitto on vesillä erityisen kivaa, kun kaikki on pienessä tilassa käden ulottuvilla. Purkkihernekeittokin maistuu miltei gourmee -aterialta oikeissa olosuhteissa kauniisti katettuna. 

Kokkahytti

Perähytin unettavan vaikutuksen koen kuvankin kautta. Viltti korviin ja hyvä kirja, missäpä sen auvoisampaa nukahtaa rentouttavaan uneen. 

Perähytti

Jouluisempiin tunnelmiin voit palata siirtymällä tänne tai jos Samos -aiheiset juttuni kiinnostavat niin Efcaristo poli! 

Unelmoimisiin, Tuija

Valmiina joulupuuhiin

Ympäri kotiamme olen ripotellut pieniä kuusia pulloihin, purkkeihin ja kannuihin tuomaan raikasta joulupuun tuoksua. Tuoreen havun tuoksu taitaakin olla minulle yksi tärkeimmistä joulutunnelman tuojista. Mikä se on sinulla? 

Kohta voisin aloittaa joululimppujen leipomisen niin niitä olisi ainakin riittävästi joulun pyhiksi, koska kuulin toiveen Ranskanmaalta: äidin leipomaa joululimppua ja sauna! Siinä ovat ainekset onnistuneeseen joulunviettoon kotitanhuvilla. 

Kynttilän lepatusta, leppoisaa musiikkia... Tuija

Tervetuloa joulukuu!

Menneen marraskuun tavoitteeni toteutui, kun täytin mieleni mukavilla hetkillä ajatusteni askarrellessa kuvien ja tekstien erilaisilla kombinaatioilla. Jaoin inspiraationi hedelmiä sekä täällä Koti meidän -blogissa että Samos in my mind -sivustollani. Jälkimmäisen valoisat kuvat energisoivat ja kertovat erilaisia tarinoita kuin tämä maalaismaisemiin sijoittuva kotielämään profiloitunut emoblogini, josta aika ajoin retkeillään mukaviin kohteisiin. 

Innostukseni sai minut luomaan myös oman Villa Iiriksen Joulu -blogin, joka on vielä raakileena luonnosvaiheessa. Siitä toivon muokkautuvan vanhanaikaisen kirjeen oloisen kokonaisuuden, johon talletan tunnelmiamme muistiin jälkikasvullemme. Muistathan tähtihetkeni Talven hopeiset hiutaleet -kirjassa? 

Tämän vuosien takaisen talvikuvan lumihiutaleiden myötä toivotan teille kaikille, jotka tekstejeni ja kuvieni parissa viihdytte, antoisaa joulun odotusta! 

                  Rauhaisaa jouluvalmistelujen aikaa! Tuija

Winter wonderland

Oh hoh! Tänään on marraskuun toiseksi viimeinen päivä ja kaamoksenkarkoitusriittini on lähestymässä loppuaan. Tuloksena päivittäisistä postauksistani on yli 900 kivunnut seuraajamäärä Instagramissa, jossa tämä kuva sai ennätyksellisen määrän tykkäyksiä. Olen häkeltynyt! Ja onnellinen. 
Kiitos! Thank you! Tack! Efcacaristo poli! Danke schön! 

Iloa tuottaa erityisesti se, että kuvani tuottavat hyvää mieltä monille ihmisille. Bloggaamisen suola on teidän ihanien lukijoiden kommentit, jotka puhelimen näyttöön kilahtaessaan, ovat monen monta kertaa saaneet juuri oivalliseen hetkeen hymyn huulilleni. 

                       Hilpein mielin, Tuija alias tuikku 

Lukunurkkauksen tunnelmaa

Vanhassa kiinteistössä asujan on syytä muistaa harjoittaa kiitollisuutta ja olla itselleen armollinen. Tänä iltana olen onnellinen siitä, että vuonna 1919 valmistunut kotimme on meille lempeä kaikkine klohmuineen ja viileine nurkkineen. 

Kiitollisena nojatuolista nitisevine jousineen ja kupillisesta hunajaista teetä tuossa vanhassa palvelijassa, jonka joku uudistusintoisempi olisi heivannut kaatopaikalle, kuuntelen gramofonin nykyversiosta, Spotifysta, Joni Mitchellin River -kappaletta uudestaan ja uudestaan. Lempimusiikkini valitsen tunteella sen mukaan, mikä kyseisellä hetkellä koskettaa ja puhuttelee. Nyt se on tämä herkkä, vähän surullisen haikea River, joka tarttui matkaani lauantain retkellä autoradiosta. Jos haluat kuunnella tuon sinäkin, niin klikkaa tästä.

Hyvän mielen taidot -sivustolta voi lähettää kortin ystävälle, jota haluaa ilahduttaa. Tee sinäkin niin! Ystävällisiä sanoja ei ole mitään syytä pantata, koska hyvä saa aikaan hyvää. 

Iltailoja sinne ruudun taa teille jokaiselle! 
                                           
                                             <3 Tuija

Pikkujouluttelua

Tonttukynttelikkö on paikallaan keittiön komuutin päällä. Tovin jo mietin uutta paikkaa sille, mutta vanha, hyväksi todettu sijainti osoittautui parhaaksi vaihtoehdoksi. Sain tuon söpöyden tuliaisiksi perheeltä, kun he kävivät aikoinaan kauan sitten isä-tyttäret -retkellä joulupuuhissa salaa Marjamäen Pajutilalla. 

Salin piirongin päälle peilin päälle asettelin neljä isoa kynttilää numeroineen. Täytynee vielä lisätä lasilautaset alle suojaamaan mahdollisilta valumilta. Nyt onkin juuri sopiva aika asettua hetkeksi sohvalle kutimen kanssa tuijottelemaan liekin tanssia, kun ulkoa kantautuu viima ja tuulen humina. 

Toivomani valkea maa palasi, mutta tuulen tuiverrus ei kuulunut toivelistaani. Sähkökatkojen uhka on mielessä. Viime vuonna oli useamman päivän hiljaiseloa marraskuussa.

Rentoa ensimmäisen adventin iltaa! Tuija

Parolan Aseman Joulumarkkinat 2016

Pyörsin aamulla suunnitelmani ja suuntasin piipahtamaan Parolan Aseman Joulumarkkinoille. Vanha asemahalli oli täynnä toinen toistaan mukavampia tuotteita ja iloisia myyjiä pöytien takana. Koolla oli iso joukko bloggareita tuotteineen. Polut heidän blogeihinsa löydät tuosta edellisestä linkistä.

Tavoitteenani oli tuulettaa omia ajatuksiani ja se onnistui paremmin kuin hyvin ajellessani auringon kainossa kajossa kuunnellen Spotifyn Restaurant Jazz -listaa. Omissa oloissaan mietiskellen sain uutta näkökulmaa pohtimiini asioihin ja olipa hauska paikan päällä tavata Frida Steiner, jonka postauksesta Unelmien illasta löytyy todistusaineistoa minunkin esiintymisestä cat walkilla. 

Kuten olen aiemminkin kirjoittanut niin usein erilaisissa miljöissä ihailen miljöötä miltei enemmän kuin itse tilaisuutta. Näin kävi tälläkin kerralla. Heti pihaportailla olin myyty. Harvoin näkee niin kauniita kiviportaita ulko-ovesta puhumattakaan! Nuo vanhanajan tuulikaapit saivat sukkani pyörimään jaloissa. Aulaan astuessani valolankojen tuike katonrajassa vei huomioni. Haavelistalle nousi piiiiitkä tuollainen valaisemaan salia. Lisäksi talvehtimaan tuodut oliivipuut ja lavendelit huumasivat minut.

Kiitos Katja, jonka esteettisyydellä kyllästetty blogi on aivan ensimmäisiä seuraslistalleni päätyneitä.  Olet siis edesauttanut osaltasi sitä, että minustakin sukeutui bloggari.

Vuoden kuluttua toivon astuvani tuosta ovesta läjäpäin omin käsin näpertämiäni myyntiartikkeleita mukanani.

Joulumielellä, Tuija

Koti-illan iloja

Kotikotiin saapuneen nuoren naisen laukusta ilmestyi miltei uunituore ruisleipä, josta voit tuonnempana lukea täältä. Maku oli niin hyvä, että vähään aikaan en muista syöneeni mitään yhtä herkullista. Vois tehdä ite -blogista löytyy myös resepti suussasulavaan banaanikakkuun, ohje hedelmäpussiin ja muun muassa bambua siivoukseen. Suosittelen tutustumaan, varsinkin, jos kirppistely ja kierrätys kiinnostaa. 

Kirpputorilöydöistä parhaita ovat minulle olleet erilaiset lasipurkit, joille olen keksinyt monenlaisia käyttötarkoituksia. Lautapelit odottavat pinossa joulunpyhien joutilaita hetkiä, pudotessaan räjähtänyt lampunvarjostin puolestaan tuunausta entistä ehommaksi. 

Vastapetaamallani pedillä odotti tämä neitokainen. Sydämeni heltyi, vaikka minun paikkani oli vallattu. Tuuppaan tuota hellästi sivummalle, kun kohta kömmin väliaikaismajoitukseemme alakerran remonttityömaalle. Järjestelyn syynä on toiveajattelu aamuisesta tapiseerausinspiraatiosta. Sieluni silmin näen valmiin tuloksen, joka tuo kesän talven keskelle. 

Kaksi yötä ... Hyvää yötä! Tuija