Näytetään tekstit, joissa on tunniste veneily. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste veneily. Näytä kaikki tekstit

sunnuntai 11. elokuuta 2019

Kesällä kerran I














Kesätauon aikana molemmat blogini nauttivat luovasta joutilaisuudesta ja minä en todellakaan unohtanut Koti meidän -postauksia ajatuksistani, joihin syttyi uusia näkökulmia. Samos on mielessäin päivittäin, mutta on niin paljon muutakin mielekästä jaettavaa kanssanne: kohtaamiset, muistot, tilanteet, tunnelmat.

Kesällä kerran päätin, että kirjoitan kesäisistä tunnelmista sunnuntaisin julkaistavissa postauksissa. Tämä ensimmäinen on hautunut jo kauan puolivalmiina.  Miltä ideani vaikuttaa?


Hanne Manelius Photography

Kuva-arvoitukset olivat lapsuudessa minun lempijuttujani kuten kaikki muutkin visuaalisuuteen ja estetiikkaan liittyvät tekemiset ja puuhat. Itse asiassa vielä aikuisenakin nautin samantapaisista touhuista. Lapsuuden ainevihkoon olen kirjoittanut haaveenani vaatesuunnittelijan ammatin. Liekö äidin ja tätien taitavasti ompelemat vaatteet olleet inspiraationa. Ompelu on edelleen lempipuuhaani. 


https://hannemanelius.com/


Tämä alla oleva kuvapari on kesältä 2005. Silloin vaihdoimme pikku-Unelmamme isompaan Bella 8000 -merkkiseen matkaveneeseen. Parhaat päivänsä nähnyt sisustus raikastui tehokkaassa käsittelyssämme. Istuin tovin jos toisenkin pihakeinussa viimeistellen verhoiluja.  Into siivitti kohti yhteisen unelman toteutumista. Kaikki veneen patjat saivat uuden verhoilun Ikean patjaraitakankaasta. Siitä asti Soft Care on ollut luottotuotteeni tekstiilien suojaamisessa. Usko tai älä, mutta tekstiilit ovat edelleen hyvässä kuosissa. Soft Care on yhtä kätevä juhlaliinojen suojaamiseen kahvitahroilta kuin myöa OTZiemme pitämiseen siisteinä. Suosittelen lämpimästi!

Arvaatko, kuvasarjan perusteella, missä paikassa laitoimme verhoiluja kuntoon kesällä 2005?




Upean pelastusrenkaan saimme lahjaksi Laurin vanhemmilta ennen vesillelaskua. Onneksi sitä ei ole tarvittu, vaikka kerran olen onnistunut tippumaan yli laidan. Olimme rantautumassa Kostian virran vierassatamaan Pälkäneellä, kun horjahdin upouuden keksin kanssa päistikkaa veteen. Selvisimme säikähdyksellä ja sen aiheuttamalla päänsäryllä. Kyseessä ei siis ollut syötävä keksi. Niin ja vältyin mahataudilta, vaikka siemaisinkin 'einiinpuhdasta' vettä aimo annoksen.



Jos olet nukkunut veneessä niin tiedät, miten makealta siellä uni maistuu aalloilla keinumisen päätteeksi. 

Kokkahytti



Perähytti



"Ihan kuin kesämökillä olisi" -juttu ilmestyi Unelmien Talo ja Koti -lehdessä numerossa 7/2016. Kuvaaja ja toimittaja vierailivat meillä kesällä 2015 eli jokunen vuosi on näistä tunnelmista vierähtänyt.

Kesällä kerran -teemaan kuuluu olennaisena osana veneily eväineen ja uinteineen. Olemme onnekkaita, että järven rantaan ei ole paljonkaan matkaa. Eilenkin nautimme kesäisestä saariretkestä. Kahlailin ja pulahdinkin saaren rannassa. Haikeus iski tänään sään viilennyttyä. Siinäkö kesä oli? Olen uskotellut itselleni, että lempeät säät jatkuvat jatkumistaan. Auringon päästessä pilvien takaa esiin voin vielä nautiskella kesäisestä olotilasta.

Elokuisin iltaterveisin Tuija










perjantai 2. joulukuuta 2016

Unelma

Hanne Manelius Photography



                        Tervetuloa Unelman nimipäiville! 

Tarjolla on kuvamuistoja toissa kesältä ja tarinoita veneretkiltä. 
Viime heinäkuussa Unelmien Talo&Koti -lehdessä oli Hanne Maneliuksen kuvaama juttu Unelmastamme, joka on perheemme ikivanha matkavene. Kuvan ruori ja sitä pidellyt kippari on ohjannut meidät moniin seikkailuihin Längelmäveden reitillä


Hanne Manelius Photography


Monenmoista tulvahtaa mieleeni... Unelmointia ja väsähtäneitä matkaajia, innostuneita kansityttöjä sekä rankkasateen piiskatessa veteen lennähtänyt pyyhkijän sulka, jota pinkaisin pelastamaan veneen laidalta. Horjahdus Valkeakosken sulussa jalkani tartuttua apuköyteen puolestaan opetti kelluntaliivien tärkeyden, vaikka silloin selvisin sydämen tykytyksillä. Opettavaista. 


Pälkäneen laivarannan ällöttävän veden maun muistan vieläkin. Tipahdin yli laidan keksi kädessä ja suurin huoleni oli, ettei se irtoa otteestani. Niin ja nyt en tarkoita mitään syötävää vaan rantautumisen apuvälinettä. Crocsini pysyivät jalassa, aurinkolasit päässä ja en telonut itseäni pahasti. Säikähdin vain vietävästi, mutta tulipahan osoitettua kuinka avuliaita kanssaveneilijät ovat. Hyvä niin, kun lapset leikkivät hytissä ja kippari oli jo astunut rannalle köyden kera minun pulikoidessa paniikissa veneiden välissä. Uimatasolla tajusin, että puristin edelleen rystyset valkeina puista keksiä. Nyt hymyilyttää, silloin ei.


Hanne Manelius Photography


Villa Iiriksen kesä -postauksia löytyy Blogit fi -sivustolta linkkiä klikkaamalla, jos kaipaat kesää talven keskelle. Unelmaelämään kuuluvat rapsakat eväät ja veneherkut.


Hanne Manelius Photography

Hanne Manelius Photography


Nykyisin etuhytissä on hiljaisempaa kuin vielä muutama vuosi sitten. Laipion korit olivat täynnä piirustusvälineitä ja erilaisia pelejä, joiden parissa aika kului sopuisasti pidemmilläkin retkillä. Ruoanlaitto on vesillä erityisen kivaa, kun kaikki on pienessä tilassa käden ulottuvilla. Purkkihernekeittokin maistuu miltei gourmee -aterialta oikeissa olosuhteissa kauniisti katettuna. 


Kokkahytti



Perähytin unettavan vaikutuksen koen kuvankin kautta. Viltti korviin ja hyvä kirja, missäpä sen auvoisampaa nukahtaa rentouttavaan uneen. 


Perähytti


Jouluisempiin tunnelmiin voit palata siirtymällä tänne tai jos Samos -aiheiset juttuni kiinnostavat niin Efcaristo poli! 

Unelmoimisiin, Tuija



tiistai 9. helmikuuta 2016

Aurinkoenergiaa, ole hyvä!





Sataa, sataa ropisee, pilipili pom...

Nyt, jos koskaan, oli oivallinen hetki uppoutua kuvien aurinkoisiin tunnelmiin. Sulassa sovussa rakkaimpia kesämuistoja täältä ja muualta.

Eilisellä pikkuastelulla metsän siimeksessä ihmettelin lumen huvenneen potemiseni aikana miltei kokonaan. Mustikanvarpujen silmut pullottivat niin, että teki mieli sanoa niille: Malttakaa vielä muruset! Leikkimökin takaa pakoon pinkaissut jänöjussi ei malttanut vaan otti kiitolaukan kohti takametsää ja siintävää peltoaukemaa, jossa jäljistä päätellen on pidetty karkeloita. Onneksi vanhuudenhöperö ulkoilukaverini ei hoksannut mitään. 

Ilma oli raikas ja virkistävä. Testiaskeleiden jälkeen olikin sitten taas huilattava tovi. Tohtori suositteli paljain jaloin kävelyä, joten äkkilähtö lämpimälle hiekkarannalle alkoi houkutella.   Lähimetsässä en siis noudattanut tuota annettua ohjetta. Tyydyn arjen realiteetteihin ja lennän mielikuvitukseni siivin etelän lämpöön. 

Iloa arkeesi, Tuija


sunnuntai 29. kesäkuuta 2014

Unelmointia





Tänään oli juuri oikea aika pakata evästä koriin ja suunnata Unelman kokka ulapalle. Vanha matkaveneemme Bella 8000 on palvellut jo vuosikausia perheemme liikkuvana kesäkotina. Kotisatamasta voi putputella lähisaaren katveeseen tai halutessaan suunnata kauemmaksikin retkeilemään. 






Kokenut kippari ja hyvä ruoka kuuluvat ehdottomasti Unelma -elämään sekä erityisen lisän tämän päivän retkelle toi se, että koko miehistö oli koolla. Sen kunniaksi herkuttelimme jälkiruoaksi kotona valmistamaani mansikkarahkaa. Kesäeloa parhaimmillaan!





Kuppi haudutettua teetä aurinkoisella penkillä maistui erityisen hyvältä puhumattakaan pihasaunan leppeistä löylyistä iltaruskon värittäessä taivaanrannan hehkuvan purppuraiseksi. Toivottavasti iltarusko on hyvä rusko niin, että huominenkin päivä paistaisi lämmittäen koko kehon sieluun asti.

Unelmoiden, Tuija









tiistai 13. toukokuuta 2014

Kukanpäivän ajatuksia

Aikaisesta keväästä huolimatta


kasvihuoneessa on hiljaista


pihaterassilla kesäkeittiön kupeessa vieläkin hiljaisempaa




                                  Unelman takahytistä puhumattakaan.



Sääennuste lupaa kohennusta tilanteeseen. Aurinko tuo puhtia lukemattomiin puuhiimme. Yhdessä tekeminen on ilomme.

Terassityö edistyy, Unelma, uskollinen matkaveneemme, pääsee kotisatamaan liplattaville laineille ja sormeni nauttivat mustasta mullasta ja hehkeistä Huiskulan pelargonioista, joilla tuomme kesän salin ikkunoille samalla, kun tuplaikkunat asetellaan hellästi rapunaluskomeroon kesäsäilöön.

Uulan pellavaöljymaalin sävystä, kun pääsisimme yksimielisyyteen niin sitten ei muuta hyviä maalauskelejä, kiitos. Vaihtoehtoina ovat olki ja vanilja tai mieluimmin niiden välimuoto. Talon ulkomaalaus jäi nimittäin viime kesänä vaiheeseen osittain pähkimisemme tähden.

Kattoremontin alkua odotellen! Tuija