Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tommy Tabermann. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Tommy Tabermann. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. toukokuuta 2019

Toukokuisia tunnelmia




Lennä, lennä hetken tulinen lintu.
Tee pesä pilvien väliin.
Sitä se onni on,
ettei hetkeen katso taakseen
eikä eteen.

- Tommy Tabermann - 



http://www.lahtiset.fi/fi/


"Värit, materiaalit, muodot ja tunne tilassa tekevät siitä viihtyisän. Harmoniaa ja kotoisuutta vaalimme satavuotiaan huvilamme verannalla.
Linnunlaulu ja luonnon äänet kaikuvat ruutuikkunoiden läpi sisään."

- Koti meidän -


Minustako bloggaaja?
Minustako bloggaaja?

Minustako bloggaaja -ryhmässä kysyttiin: 
Miksi päätit aloittaa bloggaamisen? 

Kuusi vuotta sitten olin Camillan valokuvauskurssilla Adalmiina Helmi -sisustusliikkeessä Paimiossa. Viikonloppu tyttären pikkuyksiössä on majapaikkana mitä mieluisin ja kurssi käänteentekevä. Inspiroiduin! 

Tutustuin Hannaan, jonka kannustamana perustin Koti meidän -blogin. Villa Puomi Visuals on mentorini aikaansaannos. Ihailen hänen taitojaan ja tehokkuuttaan visualistin työssään.

Miksikö minusta tuli bloggaaja? Te, jotka olette jo pidempään seuranneet puuhiani tiedätte vahvuuteni ja kehityskohteenikin. Ensisijaisesti halusin löytää kanavan luovuuteni kukkasille. Heittäydyin aika rohkeasti kohti uusia, tuntemattomia alueita elämässäni. Estetiikka ja visuaalisuus ovat elämäni kantavat voimat. Saan hurjasti voimaa ja hyvää mieltä monenlaisista silmääni miellyttävistä yksityiskohdista ja kokonaisuuksista. Mikäpä parempi tapa tallentamiseen on kuin kamera. Hahmotan maailmaa ympärilläni linssin läpi. Mietin rajauksia ja sommittelua. Etsin muiden kuvista ideoita, joita voimme toteuttaa myös Samos -kuvauksissa.Tuolla roolini on ajoittain kuvattavana. Matkakumppanini on meistä se, joka on perehtynyt aikoinaan aiheeseen syvällisemmin  kuin minä, joka puolestaan on sukeltanut pää edellä kuvien syövereihin. Yhdessä olemme loistotiimi!

Blogejani yhdistävät estetiikka ja tunnelmointi. Uppoudun omiin maailmoihini ja se, jos mikä on parasta tässä iki-ihanassa harrastuksessa. Koskaan en voi olla varma, mihin valitsemani materiaali johdattaa. Valmista reseptiä en osaa noudattaa. Improvisointi on minun juttuni.

Vastasinkohan vieläkään kysymykseen #minustakobloggaaja, mutta Mitä kuuluu? niin ehdottomasti paras päätös ikinä oli lähteä tälle tielle, jonka varrella olen kohdannut hengenheimolaisia ja sielunsiskoja. Luettelosta tulisi pitkä! Tunnistatko itsesi näkymättömältä listaltani? Olemmeko me kohdanneet? Jos niin miten? 

Kommentoi ja kerro, mikä merkitys Koti meidän -blogilla on sinulle? Vieläkö jaksat seurata  vai junnaanko paikallani samoja vanhoja juttuja kelaten? Saat toki hypähtää Samoksen maisemiin ja jättää sinnekin merkin käynnistäsi. Viimeisen kuvan muratti tuo muistoja mieleen poluilta oliivilehtojen läpi kohti autiorantoja.

Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri -elokuva oli itse asiassa käänteentekevä kokemus, joka johdatti minut bloggaajaksi. Kannatti siis vastata Joo, kun Kahilainen piipahti kysymässä kiinnostustamme vuokrata kotiamme kuvauslokaatioksi.

Kiitollisena kannustavasta vierellä kulkijasta! Tuija










tiistai 21. helmikuuta 2017

Ajanlento




Lennä, lennä hetken tulinen lintu.
Tee pesä pilvien väliin.
Sitä se onni on,
ettei hetkeen katso taakseen
eikä eteen.

- Tommy Tabermann - 




maanantai 5. syyskuuta 2016

Syyskuinen aurinko




Aamulla tallensin yhden pienen katoavan hetken huiskutettuani hyvän päivän toivotuksen matkaan viilettäneelle mummopyörän polkijalle. Hectorin Syyskuu soi taustalla ja mielessäni ovat pyörineet Tommy Tabermannin runot, joista tämä sopii tunnelmiini.


          Kaikkea saa tehdä.
          Kaikkea pitää tehdä.
          Kaikkia ovia pitää tempoa,
          kaikkia kuita kurkotella.
          On vain yksi ehto,
          elinehto:
          värisevää sielua
          ei saa tallata.

             Tommy Tabermann







Viime viikon torstaina sähköpostiini kilahtivat lentoliput Helsingistä Pythagorioniin Samoksen kentälle, joka sijaitsee aivan Potokakin kilometrien pituisen rannan kupeessa. Tiedossa on erilainen syysmaisema saaren pohjoisrannan upeassa Hotel Arionissa. Heille siellä on jo syksy ja minulle ensi kertaa tähän aikaan sinne matkaavalle lempeä kesäsää. 

Mårbackamme on nyt loistossaan. Se ja vanha peilipiironki toivottavat lasiverannalla tervetulleeksi. Tänäänkin iltapäivän auringossa oli onni juoda kupillinen haudutettua inkivääriteetä ja syödä paahdettua ruisleipää avokadolla höystettynä selaillen samalla lehteä. 


https://www.facebook.com/orihannas/photos/a.180609005362682.42794.177553132334936/1094640237292883/?type=3&theater



Pääni on pullollaan ajatuksia ja to do -listallani on pituutta luvattoman mittavasti. Jännitystä ei ole omiaan vähentämään se, että lupauduin cat walkille esittelemään syysmuotia. Jos liikut noilla kulmilla niin tule ihmeessä perjantai-iltana Herkkuhetkeen. 

Syysillan terveisin Tuija

sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Nostalginen olotila





                  "Nostalgia on tunneherkkä muisto, identiteettimme rakentaja. 
                 Se on muistutus siitä, mitä olemme ja mistä tulemme, 
                 mitä olemme tunteneet ja mitä kaipaamme. 
                 Nostalgialla on siis vahva yksilöllinen merkitys." 
                                                           




 Ystäväni, ne jotka etsivät yhtaikaa
          myrskyä ja rauhaa
              eivät löydä perille
                  kulkematta käsi kädessä
                      miten kaukana toisistaan
                            kulkevatkaan
                                  - Tommy Tabermann






                                  Sunnuntai-ilta. Haikeus, ikävä iski. 
                   Selasin postauksiani viime maaliskuulta. 
                                Minne aika rientää?

Voikaa hyvin lähellä ja kaukana, ystävät, tutut ja rakkaat! Tuija