Näytetään tekstit, joissa on tunniste runo. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste runo. Näytä kaikki tekstit

tiistai 7. toukokuuta 2019

Toukokuisia tunnelmia




Lennä, lennä hetken tulinen lintu.
Tee pesä pilvien väliin.
Sitä se onni on,
ettei hetkeen katso taakseen
eikä eteen.

- Tommy Tabermann - 



http://www.lahtiset.fi/fi/


"Värit, materiaalit, muodot ja tunne tilassa tekevät siitä viihtyisän. Harmoniaa ja kotoisuutta vaalimme satavuotiaan huvilamme verannalla.
Linnunlaulu ja luonnon äänet kaikuvat ruutuikkunoiden läpi sisään."

- Koti meidän -


Minustako bloggaaja?
Minustako bloggaaja?

Minustako bloggaaja -ryhmässä kysyttiin: 
Miksi päätit aloittaa bloggaamisen? 

Kuusi vuotta sitten olin Camillan valokuvauskurssilla Adalmiina Helmi -sisustusliikkeessä Paimiossa. Viikonloppu tyttären pikkuyksiössä on majapaikkana mitä mieluisin ja kurssi käänteentekevä. Inspiroiduin! 

Tutustuin Hannaan, jonka kannustamana perustin Koti meidän -blogin. Villa Puomi Visuals on mentorini aikaansaannos. Ihailen hänen taitojaan ja tehokkuuttaan visualistin työssään.

Miksikö minusta tuli bloggaaja? Te, jotka olette jo pidempään seuranneet puuhiani tiedätte vahvuuteni ja kehityskohteenikin. Ensisijaisesti halusin löytää kanavan luovuuteni kukkasille. Heittäydyin aika rohkeasti kohti uusia, tuntemattomia alueita elämässäni. Estetiikka ja visuaalisuus ovat elämäni kantavat voimat. Saan hurjasti voimaa ja hyvää mieltä monenlaisista silmääni miellyttävistä yksityiskohdista ja kokonaisuuksista. Mikäpä parempi tapa tallentamiseen on kuin kamera. Hahmotan maailmaa ympärilläni linssin läpi. Mietin rajauksia ja sommittelua. Etsin muiden kuvista ideoita, joita voimme toteuttaa myös Samos -kuvauksissa.Tuolla roolini on ajoittain kuvattavana. Matkakumppanini on meistä se, joka on perehtynyt aikoinaan aiheeseen syvällisemmin  kuin minä, joka puolestaan on sukeltanut pää edellä kuvien syövereihin. Yhdessä olemme loistotiimi!

Blogejani yhdistävät estetiikka ja tunnelmointi. Uppoudun omiin maailmoihini ja se, jos mikä on parasta tässä iki-ihanassa harrastuksessa. Koskaan en voi olla varma, mihin valitsemani materiaali johdattaa. Valmista reseptiä en osaa noudattaa. Improvisointi on minun juttuni.

Vastasinkohan vieläkään kysymykseen #minustakobloggaaja, mutta Mitä kuuluu? niin ehdottomasti paras päätös ikinä oli lähteä tälle tielle, jonka varrella olen kohdannut hengenheimolaisia ja sielunsiskoja. Luettelosta tulisi pitkä! Tunnistatko itsesi näkymättömältä listaltani? Olemmeko me kohdanneet? Jos niin miten? 

Kommentoi ja kerro, mikä merkitys Koti meidän -blogilla on sinulle? Vieläkö jaksat seurata  vai junnaanko paikallani samoja vanhoja juttuja kelaten? Saat toki hypähtää Samoksen maisemiin ja jättää sinnekin merkin käynnistäsi. Viimeisen kuvan muratti tuo muistoja mieleen poluilta oliivilehtojen läpi kohti autiorantoja.

Herra Heinämäki ja Leijonatuuliviiri -elokuva oli itse asiassa käänteentekevä kokemus, joka johdatti minut bloggaajaksi. Kannatti siis vastata Joo, kun Kahilainen piipahti kysymässä kiinnostustamme vuokrata kotiamme kuvauslokaatioksi.

Kiitollisena kannustavasta vierellä kulkijasta! Tuija










sunnuntai 22. maaliskuuta 2015

Nostalginen olotila





                  "Nostalgia on tunneherkkä muisto, identiteettimme rakentaja. 
                 Se on muistutus siitä, mitä olemme ja mistä tulemme, 
                 mitä olemme tunteneet ja mitä kaipaamme. 
                 Nostalgialla on siis vahva yksilöllinen merkitys." 
                                                           




 Ystäväni, ne jotka etsivät yhtaikaa
          myrskyä ja rauhaa
              eivät löydä perille
                  kulkematta käsi kädessä
                      miten kaukana toisistaan
                            kulkevatkaan
                                  - Tommy Tabermann






                                  Sunnuntai-ilta. Haikeus, ikävä iski. 
                   Selasin postauksiani viime maaliskuulta. 
                                Minne aika rientää?

Voikaa hyvin lähellä ja kaukana, ystävät, tutut ja rakkaat! Tuija







sunnuntai 11. toukokuuta 2014

Juuret ja siivet


                           On vain kaksi kestävää perintöä,
                           jotka kannattaa antaa lapsilleen:
                           juuret ja siivet.

                                  – Hodding Carter -










Toukokuun toisen sunnuntain aamiaiskattaukselta löytyi näin söpösiä sydämenmuotoisia pikkutomaatteja. Ilahduin! Salaisuus on (minulle kerrottiin) spagetinpätkä sydämenä sydämelle. 

Tämä päivä herättää monenkirjavia ajatuksia menneestä ja tulevasta. 



Roadmap 


                                   Jotka tulevat suorinta tietä 
                                   saapuvat tyhjin taskuin.
 
                                   Jotka ovat kolunneet kaikki polut,
 
                                   tulevat säihkyvin silmin,
 
                                   polvet ruvella,
 
                                   outoja hedelmiä hauraassa säkissään.
 
                                   Niin se ystäväni on, niin se on,
 
                                   että eksymättä
 
                                   et löydä perille.
 

                                   Niin se todella on.

                                                        - Tommy Tabermann -











Parhaat päivänsä nähneet menomonot istutuksineen ja rehevät puutarhakuvat ovat viime kesäisen Mikkelin retken satoa Kenkäveron pappilan pihapiiristä. Siinä vaiheessa oma blogini oli vielä idulla. Kuvilla on valtaisa merkitys unelmieni toteuttamisessa. 

Jääkaapin ovesta löytyy postikorttikuviani vahvistamassa polkuani haluamaani suuntaan. Perheeni lahja, Canon SELPHY -valokuvatulostin, on mullistanut malttamattoman mielitekoni nähdä ripeästi mieluisimmat otokseni valmiina kuvina.






Opeteltavaa piisaa ja se, jos mikä on antoisaa. Kuvien vesileiman tekeminen on notkunut työlistalla pitkään. Sen aikakin tulee. 


Tarinat ja tunnelmat pyörivät alati ajatuksissani. Mieheni äiti kirjoitti vuosikymmenet päiväkirjaa ja kannusti minuakin siihen. Viime heinäkuussa Kirsti -mummin syntymäpäivänä laitoin alulle tämän "päiväkirjan". Tuolta pilvenreunalta hän tuuppii meitä oman tiemme kulkemiseen.







Kiitos äitini olen saanut kauniin luontoaiheisen etunimen, jonka otan käyttöön nyt täälläkin. Nimeni symbolisesta merkityksestä voit lukea kurkistamalla linkin taa. Elämänpuu -sormus vei meidät kesäajelulle helteiselle Kenkäveron pihalle. Vinkin sormuksesta löysin täältä. Ilonalle halaus!






                                Tuija, thuja, elämänpuu


Verson kuin ikivihanta puu, jonka oksiston suojissa on kypsynyt ja kasvanut yhtä sun toista inspiroivaa. Kevät on kasvun ja uudistumisen aikaa minulle, mitä sinulle?








                    Äitienpäivänä 11. toukokuuta 2014, Tuija

perjantai 14. helmikuuta 2014

Ystävänpäivätervehdys









Hetken helmistä vaihtelevista
elämä kudottu on,
kirkkaita helmiä,
kauniita hetkiä
elosi olkohon.





Sydämellistä Ystävänpäivää!
Toivottelee Koti meidän