Tuulahdus Turusta

Ensi yönä kellojen viisarit käännetään kohti kesää. Talviaikaan siirtyminen tuo yhden lisätunnin huomiseen päivään. Nyt on juuri oikea aika kaivaa neulepuikot esille, jos mielii ehtiä saada valmista joulupukinkonttiin. Aiotko ottaa kaiken hyödyn irti normaaliaikaan siirtymisestä vai nautitko unta varastoon talven varalle? Jouluaattoilta on tasan kahden kuukauden kuluttua. 

Tuulahdus Turusta houkutteli minut ja kamerani mukaansa metsikköön. Oheisissa kuvista voitte nauttia yhteistyömme tuloksista, joista merkittävin on tiilenpunainen laatikkoneule. Minun roolini on ollut olla makutuomari lankojen valinnassa, kannustaja, kustantaja, ohjaaja ja valokuvaaja. 

Jos innostut vastaavanlaisesta niin kurkistapa, millaisia sävyjä on Lang Donegal -merinovillalangasta tarjolla Lankakauppa Kerässä. Kaupan omistaja Jonna antoi hyvän ohjeen ja opastuksen työhön. Syksyn tullen Sointu viimeisteli helmineuleensa, joka on käytössä osoittautunut lempivaatteeksi.

Pyöröpuikonpidikkeet ovat myynnissä samaisessa lankakaupassa osoitteessa Verkatehtaankatu 8 Tampereella. Kuvakollaasin Koti meidän -verstaan tuotteista löydät linkkiä klikkaamalla. 


                      Tunnelmallista talviaikaa! Tuija

ps. Olethan muistanut osallistua arvontaan, jossa joku onnellinen voittaa viikon kuluttua Talven hopeiset hiutaleet -joulukirjan!

Puikonpäät lehdessä!

Perjantaipäivän yllätyksenä sain  lehtiuutuuden. Selailin sitä kaikessa rauhassa huomaamatta mitään erityistä. Vinkin saatuani lehden takaosasta silmiini osui tuttuakin tutummat sukkapuikonpidikkeet. Olin unohtanut...

kuulleeni Kädentaidot -messuilla Kerän Jonnalta, että Modan toimittaja oli luvannut kirjoittaa sukkapuikonpidikkeistä lehteen. Nyt uudenuutukainen, uudistunut lehti oli ilmestynyt kaupan hyllylle, josta Lauri sen kävi ostamassa kotimatkalla.

Hauska yhteensattuma on, että oheinen ohje on sama, jolla taitava äitini on neulonut minulle pehmoiset unisukat. Ilman niitä ei nukkumatti tule hevin vierailulle. 

Lehden pullollaan monenlaisia käsityöohjeita löydät hyvin varustelluista lehtipisteistä ja sukkapuikonpidikkeitä myy Lankakauppa Kerä. 

Koti meidän -pienyritys löytyy myös Facebookista ja Instagramista. 

Tervetuloa seuraamaan tuotekehittelyä!  Tuija ja Lauri

Kädentaidot 2014

Messutuliaisia.

Eilen Iiriksen päivänä avattiin Tampereella Messu- ja Urheilukeskuksessa Euroopan suurimmat käsi- ja taideteollisuusmessut. Avajaiset juontaneen Saima Hoyerin ajatuksia käsityöosaamisesta vientituotteena voit kuunnella linkin takaa löytyvältä videolta. 

Teemapuheen piti taiteilija Markku Piri, jonka aiheena oli Koti - sisusta intohimolla. Hänen kannustuksensa kodin sisustamiseen sydämellä kosketti minua miltei liikutukseen asti. 

Marttojen juhlavuoden tervehdyksen toi Marttaliiton toiminnanjohtaja Marianne Heikkilä. Hänen eläväistä ja innostavaa puhettaan oli ilo kuunnella. Marttailu kuulosti houkuttelevalta, varsinkin, kun heidän sloganinsa:

on samassa linjassa Koti meidän -elämäntyylin kanssa. Jos Sinua kiinnostaa nämä minua koskettaneet hetket E -hallin lavan äärellä niin Kädentaidot -tapahtuman etusivulta pääset videoihin.

Tieni kohti avajaislavaa kulki Pirkanmaan kotityön osaston ohi A -hallissa. Kirjoneulelapasiin liittyy monia mukavia muistoja käsityöinnostuksen alkumetreiltä. Ensimmäisten lapasteni kanssa kävi niin hassusti, että toisen peukalo meni vahingossa keskellä kämmentä. Lahjapaketissa tuona jouluna oli vain yksi, mutta parinsa tuli pikaisesti perässä korjattuna. Hyvästä langasta ne tuli tehtyä, koska ne ovat vieläkin käytössä perheessämme samaten kuin pipo samalla kuviolla.

https://sites.google.com/site/tmipaulanka/

Näiden herkullisten väristen pellavahurstien katveesta löysin opiskelukaverini Wetterhoffin ajoilta. Paulanka on yhden naisen käsityöyritys Lestijärveltä, jossa apuna häärivät myös mies ja tyttäret. Osasto löytyy E -hallista 618. Messutuliaispussiini sujahtivat metsänvihreät kämmekkäät, jotka ovat kuin suunniteltu Indiskan neuletakkiini. Kiitos Paula! 

Ihania -tiskin takaa kuului iloinen huikkaus, että onpa sinulla kiva neule. Sama takki eri sävyisenä siivitti juttutuokiotamme käsityöyrittäjyydestä ja luovuudesta. Söpöiset possut hurmasivat. Tarina yrityksen nimen takaa oli myös kuulemisen arvoinen. Kiva tutustua Tiina! 

http://www.rintalantila.fi/tuotteet/villatuotteet/

http://www.taitopirkanmaa.fi/

http://www.sirkkakannusmaki.fi/

Villa taipuu moneen tarkoitukseen. Sirkka muotoilee taitavissa käsissään villan kukiksi. Hänen Huovutettu kukkakauppansa on ehdottomasti vierailun arvoinen. Osasto löytyy A 716. Jos et omaa viherpeukaloa niin nämä kasvit pelastavat sinut pulasta. 

http://www.arctips.fi/fi/

Nämä huopalapikkaat Arctips -osastolla toivat taas yhden uuden haaveen. Tuollaisilla olisi ilo paukkupakkasilla tallustella pitkin poikin. Oppikoulussa lapikkaat olivat kiusoittelun aihe, mutta näissä voisi ylpeästi astella vaikka missä.

http://www.valona.fi/

http://www.valona.fi/

http://www.valona.fi/

Kierrostani messuilla aloitellessani mietin näkökulmaani, joka tällä kertaa poikkesi aiemmista monellakin tavalla. Yhtenä tärkeänä lähtökohtana pidin myyntipisteiden estetiikkaa. Valona kojulle olen jo useana vuonna juuttunut. Herkät metallilankatyöt ovat vain niin kauniita. Niiden suunnittelussa ja toteutuksessa on tavoitettu jotakin sellaista, joka kaiken touhun ja tohinan keskellä saa hengityksen tasaantumaan ja olon seesteiseksi. 

http://www.gepetto.fi/

Kangasalalaisen Gepetton nukkekodin tunnelma ja kalusteet houkuttelevat leikkimään. Aikuisenkin mielikuvitus lähtee laukkaamaan minimittakaavan miljöössä, jossa itsekin viihtyisi.

Asiakkaiden aito kohtaaminen messuvilinässä on haastavaa, mutta tässä esittelen onnistujan. Kenkäveron pappila Mikkelissä kuuluu meidän miltei vuosittaisiin kesäkohteisiimme. Emalikorutaiteilija Pauliina Rundgren  sai innostumaan talviretkestä jouluiseen Kenkäveron pappilaan, mikä varmasti olisi vailla vertaansa. Kannattaa pysyä kuulolla, millaista blogiyhteistyötä virittelimme eilen. 

http://mindeco.fi/

http://mindeco.fi/

Min Decon sisustus- ja lahjatavaraliikkeen osasto A927 kuuluu ehdottomasti yhteen messuilla minua eniten viehättäneisiin. Käsin tehdyt saippuat tuoksuvat hyviltä ja ovat yksinkertaisen kauniita.

C -hallin puolelta löytyy helsinkiläisille tuttu lankakauppa Snurre, jonka langasta kieputettu kyltti on mukava poikkeus kaikenkirjavassa tarjonnassa. 

Plektra Trading A185 edustaa niitä harvoja stereotyyppisesti ajatellen miehiä kiinnostavia osastoja. Onneksi myyjäpariskunta osallistuu messuille vuosi vuoden jälkeen. Lauri ainakin iloitsee tuosta Puuntyöstäjän ihmemaasta. 

http://plektratrading.fi/

Lempiosastoni on kiistatta kaupungin ihanin Lankakauppa Kerä. Jonnan ja kumppanien kanssa on ilo tehdä yhteistyötä. Kerän blogia kannattaa seurata, jos olet innostunut neulomisen uusista tuulista, ohjeista ja ihanaakin ihanammista langoista. Heidät löydät viehättävältä osastolta C426, josta löydät myös Koti meidän -puikonpidikkeemme.

Pyöröpuikonpääpurkki.

http://kera.fi/

http://kera.fi/

Koti meidän -sukkapuikonpidikkeet

Valkoista pellavaa löytyy C -hallin takaseinustalta. Tarjolla on matkalaukkakaupalla uniikkeja tauluja, kortteja ja pientä kivaa. Työt on tehty kierrätysperiaatteella. Mielikuvituksellisuuden huipentuma! Töistä huokuu intohimo käsillä näpertämiseen ja yhdessä tekemisen ilo. Valkoista pellavaa on syntynyt neljän sisaruksen rakkaudesta käsitöihin.

http://valkoistapellavaakauppa.blogspot.fi/

Modo Mio löysi paikkansa sydämestäni vuosi sitten, kun Lauri osti minulle Minnan taidolla tekemän suurennuslasikaulakorun. Koru on kaunis ja lisäksi oivallinen pikkupränttejä lukiessa.

"Modo Mio sai alkunsa viehtymyksestä entisaikojen atmosfääriin ja käsillä tekemiseen. Nostalgiset Modo Mio -kuvakorut on valmistettu korkealaatuisista materiaaleista, kuten puhtaasta tinasta, lasihelmistä, ja metalliriipuksista. Jokainen koru on ainutlaatuinen ja tuo lempeän tuulahduksen vuosien takaa: helmien hohdetta, perhosen siipien sipaisuja, kaihoisia katseita, hurmaavia hymyjä ja ruusuntuoksua."

Jos kaipaat romanttisen tuulahduksen elämääsi tai silmäniloa niin ota suunnaksi C 809.

http://www.modomio.fi/

Aikaisemmista kerroista oppineena säntäsin heti Messukeskukseen saavuttuani Teippitarhan  vielä rauhalliselle osastolle täydentämään Washi -teippi varastojani. Heidät ja teippejä notkuvat pöydät löydät hallin keskiosasta C511. Blogiyhteistyön tuloksen näet postauksen koristelemassani paperikassissa. Ihana  -joululehden mukana sain näin mainion tuunauskohteen, joka aamusella muuntui Teippitarhan kruunuteipillä kädenkäänteessä Messumuistojen kuvausrekvisiitaksi. Koristeeksi ripustin Villa Saalixin   Hulvattoman enkelin. 

Risako,  anteeksi, että teidän osastollanne unohdin piipahtaa. Kiitos Facebook -arvonnassanne voittamastani pääsylipusta, jonka lahjoitin Laurille. 

Itse osallistuin ensi kertaa messuille blogistina, mikä oli avartava kokemus. Noin kymmenen vuotta sitten osallistuin Taito Pirkanmaan järjestämään  Taito Alma -koulutukseen, joka valmensi käsityöalan yrittäjyyteen. Vähitellen lähestymme unelmaamme. Tästä uudenlaisesta Kädentaidot -messukokemuksesta ammennamme taas monia ideoita oman Koti meidän -polkumme raivaamiseen läpi tuulen ja tuiskun. 

Iloa ja onnea huomiseen sunnuntain messupäivään kaikille kävijöille, myyjille ja järjestäjille! Tuija

Tilkkutäkki

villaiirisphotography 2014

         

               Sataa, sataa ropisee, pilipili pom!

*****************************************************

Uskomatonta, mutta totta, naputtelen sadatta blogipäivitystäni tänään tiistaina 11.11. ja toivon saavani tämän matkaan teille lukijoille ennen iltayhtätoista. Onnea ja iloa, sata kiloa!

Vajaassa puolessatoista vuodessa elämäni on ollut muutoksen pyörteissä. Uudistus on ollut lähinnä henkinen, mutta uskon toivotun uuden askeleen tuoneen myös ulkoiseen olemukseeni seesteisyyttä ja hymyn häivän usein kasvoilleni. 

Kommenttilaatikon kilahdukset ovat yhtä iloisia asioita kuin lapsuudessa posteljoonin tuomat kirjeet serkkutytöltä. Uuden oppiminen on hauskaa ja uusien ystävien löytäminen mahtavaa. Koti meidän -blogin avulla olen kohdannut huiman määrän hengenheimolaisia ja puhumattakaan siitä vuolaasta inspiraation virrasta, josta ammemman iloa ja jaksamista arkeeni. Olen kuullut myös, että blogini on tuottanut iloa  ja hyvää mieltä alati kasvavalle lukijajoukolleni. Erityisen ilahduttavaa on ollut saada rohkaisevaa palautetta kuvistani. Kiitos Aino, Elina, Hanna, Heikki, Kirsi, Maikku, Minnukka, Päivi, Risto, Suvi, Outi, Virpi ... muutamia mainitakseni! 

Minulla on onni kuulua sukuun, jossa on monia eri alan taitajia muusikoista kuvataiteilijoihin sekä käsityön taitajiin.  Muistan elävästi, kun eräs tädeistäni joskus muinoin totesi, että hänkin maalaa, mutta verantaa. Vaarini kutoi sukkaa ja nikkaroi toiveestani maailman ihanimman puunuken koivuhalosta verstaallaan ja taisi siinä ohessa paistaa vielä herkullisia vohveleita. Mummulassa verstaan vintillä meillä serkuksilla oli mieleen painuvat kotileikit nukkeinemme. 

Luovuuttaan voi toteuttaa monelle tavalla riippuen elämäntilanteesta ja tarpeista. Jossakin vaiheessa muistan kärvistelleeni olotilassa, jossa koin luovuuteni olleen tukossa ja lukossa. Heittäytymällä tuntemattomaan avautui uusia näkökulmia ja maisemia. 

Koti meidän -toiminimeä hauduttelimme pitkään ja hartaasti kuin ohrauunipuuroa. Tämä kaikki on opettanut, että kaikella on aikansa ja paikkansa aivan kuin useimmilla tapahtumilla on tarkoituksensa. Iän myötä sitä tulee itselleen armollisemmaksi ja kärsivällisyys hioo pahimmat särmät niin, että arjen pienet ilot tuntuvat suurenmoisilta tähtihetkiltä. Elämä ei ole yhtään pöllömpää, kun sen oikein oivaltaa. 

villaiirisphotography 2014

Suomen Kädentaidot -messutapahtuma lähenee vauhdilla. Näyttelyaluetta rakennetaan jo kiireen vilkkaa Tampereen Messu- ja Urheilukeskuksessa. Vieläkään me emme ole messuilla omalla osastolla, mutta vielä jonakin päivänä sen haaveen toteutamme. Tälläkin kertaa Kerän osastolta C426 löytyy puikonpidikkeitämme ja paljon ihanaakin ihanampia lankoja. Kirjoittelen teille messuterveisiäni viikonvaihteessa. 

Kiitos te kaikki ruudun siellä puolella! Tätäkin postausta tekiessäni opin uusia kikkoja. Padillani tein kuvakollaaseistani tilkkutyön ja liitin ne tekstin lomaan. Pieniä, mutta ah niin innostavia oivalluksia! Instagramista löydät värillisen testailuni tuloksen, joka on ihka-aidon täkin sukulainen. Leikki pitää mielen virkeänä!

Hymyillään, kun tavataan! Tuija

Lankalauantai

Kumpi oli ensin muna vai kana?

Omistan tämän lankalauantain blogipostauksen Lankakauppa Kerän Jonnalle. Ensitapaamisemme jäi meille kaikille varmasti ikuisesti mieleen. Astelin innosta piukeana suloiseen kivijalkakauppaanne Aleksanterinkadulla. Istahdin korituoliin ihastelemaan lankojen kirjoa ja saman tien kupsahdin istuimineni nurin portaikkoon jalat kohti kattoa ja sitä kaunista valkoista piironkia, jota ihailin. Kiitos Elinalle auttavan käden ojentamisesta.

Samaisena syksynä poikkesin useinkin jutustelemaan ja neulomaan. Kerroin blogihaaveestani ja vaihdoimme ajatuksia käsitöistä. Inspiraatio iski ja Laurin kanssa kehittelimme sukkapuikonpidikkeitä, joiden tie vei viime heinäkuussa Kerän tiskille. Sillä tiellä ollaan. Uutuuksia työn alla...

Lankalauantaina oli entisaikaan tapana pestä ja värjätä talvella kehrätyt langat. Minä sen sijaan laitoin lakanapyykin joukkoon eilen neulahuovuttamani ison styroxmunan tekeytymään. Se saa nyt kuivahtaa pihatuulessa auringon valossa ja viimeistelen sen Pyykkituvalla, jos vain suinkin ehdin. Hyrsky ja myrsky on jo väistymässä, vaikka muutaman tovin siellä saankin vielä vierähtämään. Aamukuudelta heräilin ja miltei lähdin touhuamaan, mutta pujahdin kuitenkin lomaloikoiluun peiton alle. 

Herättyäni aamutokkuraisena onnistuin sujauttamaan kameran muistikortin sukkelasti iMacin cd -asemaan. Onneksi tällä kertaa se ei hupsahtanut kokonaan koneen uumeniin vaan verstaan näppärillä pinseteille sain kuin sainkin napattua sen pois. Huh, mikä säikähdys! Vahingosta viisastuneena hain lokerikostani washiteippiä, jolla peitin cd -aukon. Kolmatta kertaa en halua samaa kokea.

Aurinko paistaa lämpimästi.  Parvekkeelta avautuu vielä harmahtava maisema, mutta siellä täällä pilkistää vihreää, uutta alkua. Taivaalla kaarteli haukka, hiiri- tai kanahaukka, arveli pihamaalla ahkeroinut sahaaja. Puiden silmut ovat pulleina ja kauaa ei mene, kun lehdet vihertävät. Sisällä ne aukesivat päivässä.

Kot, kot, kot! 

Herkullisia pääsiäisen pyhiä teille kaikille kyläilijöille ja kiitokset kannustuksen sanoista kanssakulkijoillemme! 

Toivomme kommenttilaatikkoon kopsahtavan merkkejä käynneistä! Terveisin tuikku ja puuseppä

Ystävänpäiväviikonloppu kuvina

Lauantain keittolounas tuntui keväiseltä silmuun puhjenneiden koivunoksien ja raikkaiden tulppaanien somistaessa kattausta. Pöytäliinan unohdin tuolin selkänojalle, mutta hyvä niin. Pysyipähän puhtaana. Kalakeiton tomaattinen liemi olisi saattanut hyvinkin tahria vastapestyn liinan. 

Ensimmäistä kertaa taittelin lusikoiden alle vanhat, nimikoidut ruokaliinat, joita tuskin kukaan rohkeni käyttää. Ne tosin kestävät kuumankin pesun ja sappisaippua antaa kyytiä sitkeimmällekin läikälle. 

Sunnuntain aloitimme pitkällä, kiireettömällä brunssilla amerikkalaisine pannukakkuineen. Reseptin koukkuun jäin nuorena tyttönä, kun isoveljeni teki niitä saatuaan innostuksen koulun kotitaloustunneilta. 

Iltapäivää juhlistimme unelmatortulla, joka oli lapsuuden iltakyläilyillä usein Tuulikki -tätini kahvipöydässä. Hänen ohjeellaan sitä taiotaan meidänkin kotimme keittiössä, kun herkunhimo iskee.  Jos kiinnostuit resepteistä, niin laitathan  kommenttilaatikkoon viestiä.

Tartuin hetkeen ja Kerällä -kirjan Pieni ja pippurinen pesusieni sai alkunsa. Kohta on valmista. Tiskatessani huomasin kaipaavani sellaista somaa apuria tiskipuuhiini. Joutilaana hetkenä on joskus mukavaa vaihtelua pestä astioista kauneimmat käsin. 

Tulppaanien iloa asettelin myös suihkuhuoneen komuutin päälle tuomaan hyvää mieltä. Tännekin virkkaan pesusienen, kun vauhtiin pääsin. Nokkoslangan karheus on omiaan tähän tarkoitukseen. 

Kiitos Lankakauppa Kerän Jonnalle inspiraatiosta!

Käy ihmeessä Kerän nettisivuilla! Neulojien yönä Koti meidän -tuotteet putkahtivat verkkokauppaan. Meidät löytää myös facebookista nimellä Koti meidän. Kohtaamisiin!