Kevättalven kukkailoa

Tulppaanikimppu on suonut ison ilon tuossa keittiön perintökomuutin päällä sinisen purkutalokaapin vierellä. Uskomattoman ryhdikkäitä yksilöitä tämä minun makuuni värikäs puketti on pitänyt sisällään. Napsaisin heti kukat saatuani niiden varsiin tuoreet imupinnat terävällä veitsellä ja asettelin ne häälahjaksi saamaamme Aalto -vaasiin jääkylmään vesitilkkaan. Siinäköhän niiden kukoistuksen salaisuus vai viileässä sisäilmassa tai kenties ihailevissa katseissa ja kehuissa. 

Päivittäin olen ihastellut värien kontrastia ja valon leikkiä näkymässä, jota aamuteellä tuijottelen suunnasta tai toisesta milloin mitenkin sekä pitkin päivää ohikulkien. Ulkona pihan ollessa lumikinosten saartama niin nämä väriläiskät ovat tuoneet kevätmieltä ja toivoa värikylläisemmästä vuodenajasta, jolloin voin taas haahuilla kiireettä pitkin tonttia keräten kesäkukkia, yrttejä ja heiniä maljakoihin.

Sunnuntaiaamuna sain iki-ihanan kirjalahjan nimeltä Oma rakas puutarhani: hetkiä, suunnitelmia, unelmia, jonka takakannessa on motto "Anna unelmiesi kukkia!"

Kevättalven valoisin ajatuksin, unelmoimisiin, Tuija

 

Vahinko-ostos

Vahinko-ostoskin voi osoittautua valloittavaksi, kun asiaa tuokion jos toisenkin tarkastelee eri näkökulmista. Vai mitä tuumaat minun haalean vaaleanpunervina ostamistani tulppaaneista? Kotivalossa ne osoittautuivatkin pinkissä väriastiassa dipatuiksi. 

Nyt suorastaan harmittaa, että ne loppuivat kesken tehdessäni asetelmia tuomaan keväistä pirteyttä kotiimme. Sydänjuttu -kirjan vierelle olisi sopinut vielä tulppaani tai pari ja vehreä oksa tuoreine pikkulehtineen. Olethan jo osallistunut tämän kirjaihanuuden arvontaan? Jos et niin aikaa on vielä miltei vuorokausi. 

Hempeää lauantai-iltaa lukijani! Terveisin Tuija

ps. Valon kajo toi hymyn huulille!

Kevätiloa

Viime viikolla sain yllättäin tuliaiskimpun näitä herttaisia kellanvalkeita tulppaaneja, jotka vaativat tänään päästä kuviin. Vanha vihreä Karhulan lasipurkki pääsikin tällä kertaa maljakoksi, kun siirsin Finax -myslit isompaan riihimäkeläiseen, jonka kanneksi tämän oma sopikin mainiosti. 

Lasin läikehtivä pinta on kuin jäätä, josta en muutoin erityisemmin pidä, varsinkaan pihamaalla tai teillä. Sunnuntaina innostuin ajelemaan mutkan kautta kotiin "kevään kurkistus" -retkeltämme ja kieltämättä rystyset valkoisena pidin tiukasti kiinni ratista pitääkseni meidät ajouralla. Onnistuin ja huokaisin helpotuksesta, kun kukaan ei tullut vastaan tuolla kapealla sivutiellä. 

Maaliskuun alkupäivien aurinkoiset hankikantoskelit ovat olleet eliksiiriä kevään kaipuuseeni. Tänään tuuli kääntyy viiltävästi pohjoisvirtaukseksi, jonka tuntee luissaan. Vanhan talon hengittävyys on näillä boforeilla totisesti tuulettava ja virkistävä elämys, johon on aikojen saatossa tottunut. 

Viheristutuksemme ovat alkutekijöissään. Kruunuruukussa herneenversot kurottelevat kohti valoa ja kohta saamme niistä maukasta lisuketta leivän päälle ja salaatin joukkoon. Joko sinulla on kevätsuunnitelmat toteutusasteella? 

                             Tiistaiterveisin Tuija

Tammikuu & tulppaanit

Valkeat tulppaanit tuovat kevään tuntua talven keskelle. Nyt niiden etsiminen tuotti tulosta vasta useamman kehnohkon yrityksen jälkeen. Nappasin pihapensaista oksia ja mustikan varpuja tulppaanieni joukkoon, mutta vielä ovat kumpaisetkin omissa oloissaan. 

Helmikuussa vuosi sitten postasin #tulppaanitorstaista, jonka Kukkalan Sanna on laittanut alun perin liikkeelle. Tainalla Mansikkatilan mailla -blogissa on tarjolla upeita kuvia ja #kukkailottelua. 

Oletko sinä löytänyt kivoja polkuja blogista toiseen? Lopulta en enää muistakaan, mistä lähdin liikkeelle. Hortoilu vie toisinaan varsinaisiin elämyksiin. Blogimaailma on ihmeellinen!

Bloggailemisiin, Tuija

Herkkää kauneutta

            
Onni on menneessä
Onni on tässä
Onni on huomisen hämärässä

               Tuulikinpäivätoivotuksin Tuikku

#tulppaanitorstai

#tulppaanitorstai 1

#tulppaanitorstai 2

#tulppaanitorstai 3

#tulppaanitorstai 4

Mansikkatilan mailta tupsahti blogiini haaste kuvata tulppaaneja. Alun perin Kukkalan Sannalta jo vuosi sitten alkunsa saanut #tulppaanitorstai -haaste kuulosti kivalta. Aamuyön hämärinä tunteina valvoessani oli hauska puntaroida erilaisia toteutusvaihtoehtoja. 

Eiliseen kauppalistaan olin sujauttanut mantelimaidon ja konetiskiaineen väliin tulppaanikimpun. Ilahduin kovasti, kun ostoksia purkaessa löysin ison puntin valkeita tulppaaneja. Nipsaisin niihin tuoreen imupinnan ja sujautin pikkukannuun odottamaan aamua. 

Inkivääritee oli jäähtyä, kun asettelin kukkia sopivaan kuvakulmaan. Kukkala -blogissa oli kiva idea tulppaanin lehtien rullaamisesta, joten sitähän oli hetimmiten testattava. Keittiön kynttelikössä roikkui joutilaana vanhasta lasipurkista lapseni väkertämä maljakko. Loraus vettä ja rullat pohjalle. Päämäärä oli selvä: tulppaani T -huoneelle, jossa viime aikoina olen ollut vähän tai siis en ole oikeasti ollenkaan. Salin vaasissa angervon oksiin oli puhjennut vienoa viherrystä, joka sopi mainiosti tulppaanin seuraan. 

Jäätiköksi sulaneen pihan ylitys vaati rohkeutta. Kiepautin kameran olan yli ja kädessä keikkui tulppaaniasetelmani. Selviydyin ehjin nahoin kuistille, joka osoittautui oivalliseksi kuvauspaikaksi. Sinitiaisia oli nurkan pensaassa ja hyllyn tarjottimessa. Kevätmieli vilahti ohi mennen ajatuksissani.

Säätiedotus lupaa ensi yöksi lumisadetta ja lauantaina saattaa jopa aurinko näyttäytyä. Talvisää on ollut samanlainen eipäs juupas kuin minun olotilani. Toisinaan parempi välillä kurjaakin kurjempi. Syy on mystinen. Olo turta.

Voit ottaa kopin #tulppaanitorstai -haasteesta, jos kiinnostuit. Osallistua voit joko blogipostauksella tai instagram -kuvalla. 
Anna,  Hanna ja  Krista, Teidän otoksianne odotan innolla. 

Lukijoilta utelen tällä kertaa: Mikä #tulppaanitorstai -kuvistani 1 - 5 on suosikkisi? Kiitos Taina inspiraatiosta! 

Toipilasterveisin Tuija

#tulppaanitorstai 5

Tiistai-illan iloja

               Kun on pienistä hetkistä onnellinen niin voi ilahtua usein. 


Tämä yläkerran pikkuwc:n lipaston päällä uljaana ojentuva tulppaani tuo hyvän mielen minulle ja toivottavasti myös alati lisääntyvälle lukijajoukolleni.

Omistan tämän kuvan teille kaikille lukijoille täällä, tuolla, siellä ja missä lienettekään. Paljon teitä jo on! Kiitos!

Hymyn huulille tuo kivat kommenttinne. Annetaan hyvän kiertää!

Tervetuloa tähtilukijaksi! Tuija

Kevättalvinen päivä

Isolla tiellä auringon sulattamat purot roiskuivat iloisesti pitkin piennarta kurvaillessani tiistai-iltapäivän auringossa. Lämmittävät säteet toivat hyvän mielen. Illemmalla punertava päivän kajo hämärtyvällä pellolla maalasi maiseman satumaiseksi. Kylätiellä oli juuri sopivan liukas potkuttelukeli. Alamäessä oli kyllä paras vähän jarrutella, vaikka vauhdin huumaa oli miltei mahdotonta vastustaa.

Ystävänpäiväviikko on jo kohta puolivälissä. Tähän on jo nyt kuulunut satuja, realismia, unelmia, ratkeamisia, kohtaamisia, iloa, jännitystä, jääkarhu ja sifonkia. Styrox -laukku vielä niin kaikki alkaa olla mallillaan. 

Kiitollisena ystävistä! Tuija

Tammikuinen pakkastervehdys

Tämä talvinen kuva on saanut sellaisen suosion Instagramissa, että on aivan pakko laittaa se tänne blogiinkin. Itseäni viehättää erityisesti puiden latvuksissa välkähtävä auringon kajo vauhdin huuman ohessa. Olen iloinen, että hiihtimeni pääsivät verryttelemään. 

Lukemat lämpömittarissa keittiön ikkunan takana ovat vaihdelleet huimasti. Ensin pakkasta ja lunta, sitten vettä ja jääkaljamoinen piha, jossa saattoi miltei luistella. 

Nyt on taas maisema suloisen valkeana, mutta talvikeleissä kantateillä ajelu ei saa riemusta kiljahtelemaan. Onneksi päivän pidentyminen piristää ja lumista metsää ehtii hissuksiin körötellessä ihailemaan. Kuuntelen samalla cd:ltä Roope Lipastin Rajanaapuria ja hihittelen itsekseni. 

Silmät kiiluen odotin ensimmäisiä valkeita tulppaaneja ruokakaupan kukkaosastolle. Kuusoset lähtivät ja aavistuksen keväästä toivat lempikukkani ja pihapensaiden oksat, joihin on kohta puoliin puhkeamassa silmut kodin lämmössä. Kirsikkapuun oksa vasta upea olisi. Kotonasi -blogissa voit käydä kurkistamassa kuvan hurmaavasta sellaisesta, jonka Annukka on hellästi hoivaamalla saanut miltei kukkaan.

Tulppaanien aikaan, Tuija

Ystävänpäiväviikonloppu kuvina

Lauantain keittolounas tuntui keväiseltä silmuun puhjenneiden koivunoksien ja raikkaiden tulppaanien somistaessa kattausta. Pöytäliinan unohdin tuolin selkänojalle, mutta hyvä niin. Pysyipähän puhtaana. Kalakeiton tomaattinen liemi olisi saattanut hyvinkin tahria vastapestyn liinan. 

Ensimmäistä kertaa taittelin lusikoiden alle vanhat, nimikoidut ruokaliinat, joita tuskin kukaan rohkeni käyttää. Ne tosin kestävät kuumankin pesun ja sappisaippua antaa kyytiä sitkeimmällekin läikälle. 

Sunnuntain aloitimme pitkällä, kiireettömällä brunssilla amerikkalaisine pannukakkuineen. Reseptin koukkuun jäin nuorena tyttönä, kun isoveljeni teki niitä saatuaan innostuksen koulun kotitaloustunneilta. 

Iltapäivää juhlistimme unelmatortulla, joka oli lapsuuden iltakyläilyillä usein Tuulikki -tätini kahvipöydässä. Hänen ohjeellaan sitä taiotaan meidänkin kotimme keittiössä, kun herkunhimo iskee.  Jos kiinnostuit resepteistä, niin laitathan  kommenttilaatikkoon viestiä.

Tartuin hetkeen ja Kerällä -kirjan Pieni ja pippurinen pesusieni sai alkunsa. Kohta on valmista. Tiskatessani huomasin kaipaavani sellaista somaa apuria tiskipuuhiini. Joutilaana hetkenä on joskus mukavaa vaihtelua pestä astioista kauneimmat käsin. 

Tulppaanien iloa asettelin myös suihkuhuoneen komuutin päälle tuomaan hyvää mieltä. Tännekin virkkaan pesusienen, kun vauhtiin pääsin. Nokkoslangan karheus on omiaan tähän tarkoitukseen. 

Kiitos Lankakauppa Kerän Jonnalle inspiraatiosta!

Käy ihmeessä Kerän nettisivuilla! Neulojien yönä Koti meidän -tuotteet putkahtivat verkkokauppaan. Meidät löytää myös facebookista nimellä Koti meidän. Kohtaamisiin!