Vinkeä joulupuu

Villa Iiriksen joulu 2016 näyttää aika erilaiselta kuin 20 vuotta sitten. Jotain uutta, jotain vanhaa, jotain lainattua ja ripaus sinistä aivan kuin morsiamella konsanaan. 

Pienen pieni keltalakkinen puurotonttu on ollut mukana useimmissa jouluissani ja sittemmin meidän perheen joulupuurokattauksissa keskeisenä elementtinä. Kummitädin antama lahja on kulkenut matkassani huikean taipaleen kotitanhuvilta tänne Kesäpäivän pitäjään.

Joulupuuron keitin riisimaitoon puuhellalla pitkään hauduttaen. Värisävystä tuli hempeän vaaleanpunerva. Puuron seuraksi oli tarjolla tavallisen maidon lisäksi mantelimaitoa, kauramaitoa ja riisimaitoa. Ensi vuonna katan jokaiselle oman kermanekan, jossa on toivottu maitotuote joulupäivän lounaalle. Kermanekkakokoelmalleni syntyy uusi käyttötarkoitus. Uunituore limppu maistui taivaalliselta kanelihunnutetun puuron kera. 

Tapaninpäivän traditiomme on tehdä puuron lopusta appelsiiniriisiä, johon käytämme vaahtoutuvaa vaniljakastiketta ja reilusti mehukkaita appelsiinin paloja. Makoisan herkun voi koristella marengin muruilla ja piparilla. 

Kuusi on omasta pikkumetsästä ja varsin vinkeä näky. Toiveeni oli hilpeät oksat ja tämä oli etsinnän tulos. Kiitos kuusipartio!

Tapaninpäivän terveisin tuikku

Villa Iiriksen Joulu

                         Tervetuloa Villa Iiriksen Joulu -blogiin! 

Koti meidän -blogilla on meneillään jo neljäs joulun tienoo. Aiemmilta vuosilta 2013, 2014 ja 2015 löydät kuvia ja tarinoita klikkaamalla vuosilukua, tekemällä haun esimerkiksi sanoilla Villa Iiriksen joulu, selaamalla blogiarkistoa tai BLOGIT.FI on myös oiva paikka tehdä joululöytöjä. Onnea matkaan!

Vähitellen rakennan jouluista blogia, jossa toivon tarjoavani ilonpilkahduksia teille lukijoille. Miltä vaikuttaa? Olenko oikeilla jäljillä?

                             Joulumielellä, Tuija

Rakkautta ilmassa

Lyhtyrakkautta

Tähtihetkiä ovat nämä päivät, kun koko perhe on koolla.

Salissa raikaa nauru lautapelin tiimellyksessä.

Television jalkapalloselostus kantautuu vaimeana korviini salongista.

Elämä on tässä ja nyt.

Rakastan.

Käsityörakkautta

Kotilaiturin Katilta saamani voimakortti siivittää 

blogitaivaltani uuteen vuoteen. 

Kiitollisena, tuikku

Valokuvarakkautta

Kolme yötä jouluun on

Joulukuusilähetys saapumassa.

Toiveemme toteutui ja saliin kannettiin iso joulupuu tuomaan tunnelmaa jo tänään Tuomaan päivänä. Valosarjojen ripustus jäänee huomiselle, jos jatkojohto ei itsestään jostakin hiippaile paikoilleen. Eikös olekin kaunis ihan vain tuollaisenaan koristeitta ja valoitta?

Merry Christmas!

Tummanvihreän havupuun katveeseen on ilo kattaa joulupöytä herkkuineen. Kattauksen ideointi on mukavan rentouttavaa puuhaa. Jouluruusun seuralaisiksi istutin kesäiset muratit ja lankakäynnöksen taas tuohon rakkaaseen korvapuolikulhoon pianon päälle. Ikkunalaudalle asettelen hyasintteja teekuppeihin. Tuoksut ja rauhallinen tunnelma tuovat minulle hyvän joulumielen. Mikä sinulle on joulussa tärkeintä? 

Jos minusta ei kuulu enää ennen joulun pyhiä niin olen onnistunut rauhoittumaan ja keskityn leppoisaan yhdessäoloon rakkaimpieni kanssa. 

Onnellista joulun aikaa teille kaikille sinne ruudun toiselle puolen!

Halauksin, tuikku

Jouluruusu ja ystävänsä muratti.

Lumoava joulu

Vielä on muutama päivä tätä juhlavuotta jäljellä. Puuteriluminen maisema on houkutellut happihyppelyille yksin ja yhdessä.  Aurinko on pilkahtanut ilahduttamassa. 

Tänään minuun iski into kuvailla pikkukatajaa maakellarin vierustalla edestä ja takaa. Asettelin sen oksalle hellästi lahjaksi saamani kuusenkynttilän pidikkeineen. Ihmeekseni liekki lepatti kauniisti vienossa tuulen vireessä sammumatta. Sain napsittua liudan otoksia, joista voin karsia onnistuneimmat  myöhempään, salaperäiseen käyttöön.

Joulu on yksi vuoden ihanimmista asioista monen muun ohessa. Otsikon postaukseeni lainasin itse itselleni lahjaksi ostamastani inspiroivasta Lumoava joulu -kirjasta. Ohessa Ilona Pietiläisen kuvaus kirjastaan. 

"Olen kirjoittanut tämän kirjan lumihiutaleiden leijaillessa ja tähtien valaistessa pakkastaivaan. Lumoavan joulun rakentaminen aloitetaan pienessä vanhassa talossa jo varhain. Sivuilla matkataan läpi syksyn puuhastelun siirtyen joulun ihaniin valmisteluihin. Parhaimmat ideat ja rakkaimmat valmistelut olen koonnut sinulle mukaan poimittaviksi.

Näet mitä syntyy räsymatoista, narunpätkistä tai tuohesta. Yhdessä jäädytetään kristallipalloja ja listataan joulun tärkeimpiä sanoja. Mille tuntuu jalan alla narskuva pakkaslumi, usko joulupukkiin tai mille maistuu metsäinen ateria ystävien kanssa. Sen ja paljon muuta kerron sinulle matkan varrella.

Pääsemme vierailulle suloisimpiin joulukoteihin ja kuulemme heidän kotiensa tarinan. Jokaisen perheen kirjoittamassa kirjeessä kuullaan, kuinka lumoavin joulu syntyy näiden kattojen alla.

Kuuluvatko jouluun hennot pastellisävyt, tummanpunainen vai lumenvalkoinen – sen voit valita kurkkiessasi ideoita.

Lumoavaa joulua minulta sinulle!"

Onnellisia loppuvuoden päiviä Sinulle lukijani!

tuikku 

Aatonaattoiltaa

Joulun tunnelma ja lumo koostuu pienistä palasista, mutta tärkeintä on kokonaisuus. Valmistelut pikkuhiljaa kuuluvat joulukuun päiviin. Salissa kuusi on paikoillaan valmiina herättämään lempeällä valollaan aattoaamuun. 

Keittiön limppuleipomon sotkut siivosin juuri äsken ja ehdinpä jossakin välissä herkuttelemaan uunituoreella leivällä teekupposen kera. Parikymmentä mausteista joululeipää syntyi päivän aikana pyhäpäivien herkutteluun. Hyvää ellei erinomaista!

Villa Iiris rauhoittuu huomisaamuna  joulusaunan jälkeen yhdessäoloon perheen kesken. Aattopostaus ilmestyy tänne ennen joulurauhanjulistusta.  

Rauhaisaa aatonaattoiltaa! 

 tuikku

Pysähtynyt tunnelma

 Ikivanha tonttutaulu toivottelee tervetulleeksi pyykkituvalle paketoimispuuhiin. Kuvan tärähtänyt tunnelma kuvaa hyvin tämän päivän väsähtänyttä oloani. Onnellinen, mutta vähän sumea!

Onneksi joululoma alkoi tänään. Eikös se ole niin, että hyvin suunniteltu on puoliksi tehty ja onhan meillä kahdella jo aikamoisesti kokemusta joulun valmisteluista, sillä vietimme ensimmäistä yhteistä jouluamme pikkuruisessa opiskelijaboksissa Hämeenlinnan Vuorikadulla 30 vuotta sitten. 

Sielläkin tuoksuivat piparkakut, aito kuusi ja hyasintit. Muistan elävästi, kun paukkupakkasessa kävimme soittamassa mäen päällä olleesta puhelinkopista vanhemmillemme hyvän joulun toivotukset kahdella markan kolikolla ja kävelimme keskustaan joulukirkkoon. Joulutorttuihin laitoimme täytteeksi omenapilttiä. Syytä siihen en muista, mutta hauskaa oli. Pienen kinkunkin paistoimme ja rosolli oli maukasta.

Yhteisten joulujemme myötä paketit tulivat tärkeiksi myös minulle. Antamisen ilo on suuri. Olen niin tykästynyt pakettien väkertämiseen, että mietin jopa Pakettipalvelu tmi perustamista. Hih, hih!

Pus och kram! tuikku

1,2,3,4

Tästä ovesta on ennen minua kulkenut monta ihmistä monen monta kertaa ainakin oven haan pyörähdysten kuluttamasta urasta päätellen. 

Vielä 60 -luvulla tässä saunan seinän takana sijaitsevassa huoneessa oli pakari eli leivintupa. Nyt siellä on minun onnelani, jossa voin puuhailla omiani omaan tahtiini musiikilla tai ilman. Mankelin lempeä hurina on lempiäänimaisemani.

Aiemminkin olen kirjoittanut silittämisestä. Se vain on niin mukavaa. Varsinkin, kun rauta istuu hyvin käteen ja lauta on tukeva. Lasipullosta suihkauttelen tarvittaessa lavendelivettä ryppyjä oikaisemaan. 

Pellavaiset lautasliinat ovat jo valmiina jouluaaton aterialle.

Aina on aikaa puuhien lomassa pienelle hengähdyshetkelle. 

Taas pienet kynttiläiset

Pianon päällä nököttävään pikkukuuseen oli ilmestynyt valot kuin tyhjästä. Tonttu oli tainnut olla asialla. 

Hurlumhei!

Viime päivien vilinä ja vilske rauhoittukoon huomenna.

Levollista lauantain odotusta! tuikku

Valoisan joulun toivotus

Eilinen aamu alkoi valoisasti pöpperöisestä kelistä huomimatta. Ystäväni kauniisti somistetun terassin pöydällä minua odotti sellofaaniin kääritty yllätys. 

Tuskin maltoin odottaa, että pääsin kurkistamaan tarkemmin. Ensin ajattelin säästää riemun jouluaattoon, mutta en voinut vastustaa kiusausta. 

Mikäpä tämän ihanampaa kuin saada ajatuksella valittu ja tehty lahja sydämellisin ajatuksin kuorrutettuna.

                    Kiitollisena ystävyydestä! tuikku

Pipariksi meni

Inkivääri, kaneli, kardemumma,, neilikka...

Aamuvarhain tassutellessani keittiöön ajattelin, että tänään on juuri oikea aika vaivata perinteikäs piparkakkutaikina verannalle tekeytymään.  Illan saavuttua totesin tuon puuhan siirtyvän, koska voi ja kerma ovat edelleen kaupan kylmähyllyssä. 

Vauhdikkaan päivän jälkeen oikaisen mieluusti ajoissa peiton alle hyvän kirjan kanssa ja odotan raukeuden ummistavan silmäni. Unelmoin levollisista yöunista.

Jouluaattoon on vielä kokonainen viikko. Siinä ajassa ehtii paljon tai ainakin kaiken tähdellisen. Tunnelman luomiseen riittävät muutamat kynttilät ja hyvän tuoksuiset hyasintit sekä inkivääriappelsiinit. Tuoreen, raikkaan joulukuusen tuoksua ei voita mikään! Onneksi säätiedote lupaa pikkupakkasta ja lunta sen verran, että matot pääsevät lumipesuun. 

Mikä sinulle tuo joulun tunnun? Tarvitsetko lumihunnun?

Utelee tuikku -tonttu

Leipuritontut

Annan päivää

Suomalainen jouluperinne juontaa juurensa kauas menneisyyteen. Jotkin näistä vanhoista perinteistä tulivat minulle tutuiksi lapsuuteni lumisina maalaisjouluina. Annan päivään minulla ei liity mitään erityisiä muistikuvia, mutta tästä ja tästä löydät kiintoisia yksityiskohtia ja lähestymistapoja. Joko sinä olet laittanut joulukaljan tekeytymään?

Siirsin keittiön kalenterikynttilän tiskialtaan kupeeseen, jossa se luo mukavaa tunnelmaa tiskien kanssa häärivälle kotitontulle. Meritähti -lautanen muistuttaa helteisestä hetkestä sekatavarakaupassa viime kesän matkalla. Arkiaskareissa on rutiinien luomaa helppoutta, mikä mahdollistaa ajatusten harhailun ja haaveilun.

Joulun alla tekemistä ja puuhaa on riittämiin, mutta rennolla asenteella tulee yhtä valmista siinä missä stressin riuduttamana hammasta purren. Erona vain se, että hyvillä mielin kaikki on paljon hauskempaa ja antoisampaa.  Tärkeintä ei mielestäni ole lopputulos vaan matkanteko kohti päämäärää. Tämän olen oppinut näännytettyäni itseni tarpeeksi monta kertaa täydellisyyden tavoittelullani. Itsepähän tavoitteeni asetin. Nyt ymmärrän, että vähempikin riittää. Oppimisen iloa tämäkin!

Hyvän mielen jouluvalmisteluja kaikkiin koteihin! tuikku

Kiitävä aika

Nyt hujahti viikko sellaista kiitolaukkaa, että tuolle menolle olisi moni kilpajuoksija kateellinen. Sunnuntaina sytytämme kolmannen adventtikynttilän, joka tuo joulurauhan ihan nurkan taa. 

Pikkukuistin ikkunan takana pihlajanoksalla keikkuu talikranssi pikkulinnuille, joita on mukava ikkunasta kurkistella. Pitsikranssi ikkunassa rauhoittaa jo pelkällä olemassaolollaan ja mobile muistuttaa päivittäin kilinällään aurinkoisista lomamuistoista, joihin on mukava palata ajatuksissa varsinkin silloin, kun arkielämä on painaa harteilla.

Toivon Teille kaikille lukijoille auvoisaa adventinaikaa! 

tuikku

Inred för Jul

Täysikuun aikaan 4.12.2014

Lantliv on lempilehteni, jonka ilmestymistä odotan kuin kuuta nousevaa. Tänä vuonna kävi niin, että joulun erikoisnumero Inred för Jul ei odotuksistani huolimatta ilmestynyt kaupan hyllyyn. Keksin lähettää messenger -viestin lehden facebook -sivun kautta ja loppujen lopuksi postilaatikkoon tupsahti kaipaamani joululehti ihanine kuvineen. Loistavaa palvelua! 

Tässä teille muutama makupala. Varsågod!

Lantliv

Lantliv

Lantliv

Lantliv

Lantliv

Lantliv

Lantliv

         Tack för samarbetet Lantliv -tidskrift!



Joulun odotukseen kuuluu vuosien varrella kertyneiden joululehtien plarailu ja ideointi. Tänä vuonna olen jotenkin kummallisen myöhässä joulutteluineni. Selailu on kuulunut yleensä jo varhaisempaan ajankohtaan, mutta ilman sitäkin päässääni vilisee ajatus jos toinenkin. Silkkipaperihiutaleet, paperienkelit ... tuoksut ja tunnelmat.

Joulurauhan toiveeni: valkea pellavapyjama, lämpöiset tohvelit, hyvä kirja, houkutteleva palapeli ja leppoisa yhdessäolo rakkaiden kanssa. Niin ja lautapelimaraton!

Kahdenkymmenen päivän päästä tienoo on hiljentynyt joulun viettoon. Koti meidän myös! 

Miten sinä? Mikä sinulle on jouluvalmisteluissa tärkeintä? 

Sydämellisin ajatuksin, tuikku

Lantliv, helmineule, Modomio, jouluhaaveita

Kalenteripussukat

Joulupostin rautalankateline ammottaa vielä toistaiseksi tyhjyyttään, mutta joulukalenterin pussukat ovat jo pullollaan yllätyksiä, ilonpilkahduksia, arkeen ennen juhlaa. 

Kaupunkivisiitilläni Tigerissa löysin pieniä, juuri passeleita ruskeita paperipusseja, joihin tuputin mustalla värikynällä kalenterinumerot 1- 24. Sitaisin yläkerran portaikon kaiteeseen juuttinarua, johon pyykkipojilla kiinnitin pussukkarivistön ilahduttamaan joulun odotustamme. Sisältö on suuri arvoitus!

Onko sinulla oma joulukalenteri? Minulla on piirongin laatikossa tallessa omia lapsuudenaikaisia kultahileihanuuksia, jotka ripustan seinälle lähempänä joulua. Olen iloinen, että äitini talletti nämä lapsuuden aarteet visusti talteen. Ne ovat jo ajan mittaan haurastuneet niin, ettei luukkuja enää oikein rohkene avata kuin hellävaraisesti silkkihansikkain. Kurkistan kuitenkin joka vuosi varovasti vähäisen. Kuvissa on tunnelmaa, joka koskettaa sisintäni.

Nostalgisin ajatuksin tiistai-iltana, Tuija