Hetki itselle

                                                                     8.1.18

Ihminen, jonka vahvuus on ystävällisyys, luo ympärilleen lempeän tunnelman. Tämän lahjan antaja, tuo saman päivän lapsi kuin minä, loi minulle kaipaamani hetken itselle. 

Aitojen, hyvän mielen kohtaamisten vahvistamana suuntaan katseeni ja ajatukseni toiveikkaana tammikuiseen, raikkaaseen talvisäähän. Iltapäivän aurinko häikäisi hanget kristallisen kimaltaviksi. Pitkän, syystalven pimeän kauden jälkeen ilo valon lisääntymisestä on vuosi vuodelta yksi suurimmista kiitollisuuden aiheista. 

Hyvän mielen taidot -sivustolla käynnistyi Viikon taito -treenit. Kiitollisuus on tämän viikon teemana. Flirttimaisteri ja Trubaduuri kirjoitti aiheesta blogissaan, joten kannattaa käydä linkin takana lukaisemassa vuoden takaisen pakkasaamun tunnelmat. 

Aamusella loin tyytyväisen silmäyksen tuohon yläaulan suuntaan ja iltapäivällä pysähdyin tämän uudistuneen näkymän lumoihin. Onneksi on samassa taloudessa vahva, innostuva ihminen, joka ties monennenko kerran hilasi tuon lipastovanhuksen yläkertaan. Ensimmäisen kerran 80 -luvulla me olemme tuon raijanneet kerrostalokotimme kuudenteen kerrokseen appiukon kauhuksi. Kalusteiden käyttötarkoitus muuttuu tilanteen mukaan ja taas sain uutta ideoitavaa. Verannalla on siirto-operaatioiden jäljiltä houkutteleva tyhjä tila, johon suunnitelma on toteutusta vaille valmiina. 

Elämän ei tarvitse olla täydellistä ollakseen ihanaa luki kortissa ja niin se on. Asioita, jotka ovat hyvin on rutkasti enemmän kuin harmituksen tai tyytymättömyyden aiheita. Joskus kauan sitten haaveilimme vanhasta talosta kotinamme ja nyt havahdun eläneeni unelmaamme jo yli 20 vuotta. 

Kiitollisin mielin toivottelen sinulle levollista oloa! Tuija

 "Kiitollisuus
on kaikessa yksinkertaisuudessaan taitoa pysähtyä iloitsemaan ja olemaan kiitollinen asioista ja sattumuksista, joita kohtaa." Kirjasta Hyvän mielen taidot

www.hyvanmielentaidot.fi

Kevään korvalla

Vuosi sitten maaliskuussa saksalaisessa Landidee -lehdessä ilmestyi tämä jo aiemminkin viime heinäkuussa esittelemäni artikkeli, joka oli otsikoitu DAS HAUS DER BLUMEN eli Kukkien talo.

Kevään kurkistellessa nurkan takana on ihanaa palata näihin kauniisiin kuviin, joita taitava Krista Keltanen loihti vanhan huvilamme parhaimmista kuvakulmista.

Kauneus on katsojan silmissä...

Odotan malttamattomana kevään ensimmäistä aurinkoista päivää, jolloin on riittävän lämmin istahtaa teekupin kera verannalle. Värimaailma tuossa kotimme yhdessä rakkaimmista tiloista muotoutui pian muuttomme jälkeen. Ensimmäisen kesän kärvistelimme sietäen tummanruskeiksi maalattuja ikkunan pokia ja kulahtanutta lautalattiaa. Ikkunoille sain heleänpunaiset pelargoniat, joiden suhteen värimakuni on muuttunut matkan varrella huikeasti hillitymmäksi. 

Osaatko sinä kuvitella itseni tuohon tammipöydän ääreen, kun raikas kevättuuli leyhyttelee pitsiverhoja ja linnut livertelevät pihakoivussa? Välittyykö kuvistä autereinen, miellyttävällä tavalla pysähtynyt tunnelma? 

Vanhassa kiinteistössä tekemistä riittää. Positiivisesti ajatellen olemme oppineet kärsivällisyyttä ja luottamusta tulevaan. Elämässäkään ei mikään ole täydellistä, mutta se voi siitä huolimatta olla antoisaa ja rikastuttavaa. Villa Iiris hengittää samaan tahtiin meidän kanssamme. Kesäaikaan rennosti luovassa tilassa ja talvella ajoittain puuskuttaen sekä yskiä köhien. Kokonaisuus ratkaisee. 

Värit, materiaalit, tekstiilit, tunnelma, valaistus ja mitä näitä nyt onkaan vaikuttavat kaikki kodin henkeen. Tärkeintä on kuitenkin ihmisten välinen yhteys ja yhteinen suunta. 

Kulunut talvi on vaikuttanut pitkältä erikoisaurinkoannoksestani huolimatta. Ensi viikolle on sääennuste luvannut jopa +7 asteen lämpötilaa. Saattanee siis toiveeni teehetkestä verannalla toteutua.

Perjantai-illan toivotuksin, Tuija

#inspiroidun

Toissaviikolla minulla oli ilo osallistua ainutlaatuiseen Inspiraatiokorttien lanseerausiltaan Helsingissä Lapinlahden Lähteen Keidas -nimisessä paikassa, jossa tehtiin historiaa. Linkit Live -lähetyksiin sosiaalisessa mediassa löydät tästä mainiosta postauksesta, jonka tapahtumasta kirjoitti Tiia Positiivinen kasvatus -blogissaan. Kannattaa käydä lukaisemassa hänen tunnelmansa ja arvontaa on tarjolla sielläkin suunnalla.  

Inspiraatiokortit on kehittänyt Maaretta Tukiainen. Korttisarjan valokuvat ovat Krista Keltasen käsialaa. Muistatko Hyvän mielen taidot -kirjan ja siihen liittyvän korttisarjan, joista kirjoitin toukokuussa? Se on saman kaksikon taidonnäyte.

PS -kustannus on tälläkin kertaa yhteistyökumppaninani ja osallistumalla arvontaan yksi onnekas saa omakseen Inspiraatiokortit, jotka ovat tämän syksyn uutuus.

Olet mukana arvonnassa yhdellä arvalla kommentoimalla tätä postausta vastaamalla kysymykseeni: Mikä sinua inspiroi? Mistä inspiroidut? Miten inspiroidut?

Jos olet tähtilukijani eli lukijaksi kirjautunut, olet kahdella arvalla mukana. Kolmannen arvan ansaitset jakamalla postauksen omassa blogissasi tai linkin tänne sosiaalisessa mediassa. Muistathan liittää viestiisi yhteystietosi mahdollisen voiton varalta! Osallistumisaikaa on 11.11. kello 16 asti. Onnea matkaan kaikille tasapuolisesti!

Inspiraatioprosessissa on tutkimusten mukaan kuusi erilaista vaihetta, jotka ilmenevät ja toteutuvat itse kullakin omalla tavallaan. 

Lanseerausillasta ja uusista mahtavista korteista innostuneena sovin tapaamisen tämän uuden ilmiön äärelle lukioaikaisen kaverini kanssa. Ensimmäiseksi tuona kyseisenä aamuna aloin kuumeisesti miettiä, mitä tarjota. 

Kohta A yllä olevasta kortista toteutui sananmukaisesti, kun ammensin kaiken kekseliäisyyteni ja jääkaapista löytyneen maitorahkan kulhoon vatkatun vaniljakastikkeen joukkoon. Olin iloinen, kun keksin tehdä juustokakkuun pohjan "nyhjää tyhjästä" -mentaliteetilla. Korppujauhomyllyyn pääsi herkullista Finax -mysliä ja voin puutteessa kookosöljyä. Mausteeksi huiskaisin kookossokeria ja raakakaakaota. 

Liivate täytteen joukkoon ja luomus jääkaappiin sydänvuoassa leikkuulaudan alle tekeytymään. 

Aikamme Hyvän mielen -kortteja tutkailtuamme ja niistä pulpunnutta keskustelua käytyämme siirryimme pöydän ääreen. Kysymys: "Mitä juustoa käytit?" saa vieläkin hihityttämään. Joo, olihan minulla reseptikin nenän vieressä, mutta mielessäni ei ollut käynytkään tuorejuusto tai ainakaan näkökentässäni. Hyvä, että eilen kävin silmälääkärissä ja nyt on uudet silmälasit tilauksessa. Ai, miksi mainitsen tämän? Se selviää, kun kirjoitan oman postauksen aiheesta.

Tapaamisen kuluessa kortit peittivät alleen puolet isosta ruokapöydästämme ja voi, kuinka näky hivelikään esteetikon silmää. Jossakin kortissa lukee jotakin luokittelun välttämisestä, mutta minkä teet, kun korteista saa aikaan aivan hurmaavan kollaasin järjestämällä numerojärjestykseen. 

Inspiraatioasetelma

Lanseerausillassakin mainitsemani tapettikriisi on vieläkin ajankohtainen. Pitäisikö tehdäkin korttiseinä ja huoneesta rakentuisi #inspiraatiopesä? Korteista saisi sävyittäin aseteltuna kiintoisan kokonaisuuden. Inspiroivan!

Hyvän mielen -kortit

Hyvän mielen korteista on ollut päivittäin iloa ja apua. Inspiraation puutteesta en ole vielä koskaan kärsinyt, mutta näiden uusimpien kaunokaisten avulla saan helpommin jäsennettyä ja priorisoitua pulppuilevia ajatuksiani. Luomisprosessien jumeissakin näiden luvataan auttavan eteenpäin. Edistämisvaihe inspiraatiotapaamisessamme jäi siihen vaiheeseen, että vino pino sisustuskirjojani on selailtavana kohteessa, jossa lupasin olla apuna kotiuudistusten ideoinnissa ja toteutuksessa. Huisin hauskaa!

"Kuvittele, miltä tuntuu, kun tavoite on totta."

Kuten aiemminkin olen monesti kirjoittanut tämä valitsemamme elämänmuoto on kokonaisvaltainen ja meitä ihmisinä kehittänyt ja muovannut. Kiitollisuutta koen niistä lukemattomista päivistä ja kuukausista, joina olemme purkaneet, hioneet, jynssänneet, maalanneet, tapetoineet ja ties mitä kaikkea ideamyllymme jauhaessa kohti tulevaisuutta.

Yläkuvan saliremontti kesti kuukausikaupalla ja visio valmiista näkymästä auttoi jaksamaan ajoittain loputtomalta  tuntuvan puurtamisen. Sitä tarvittiin lapsiperhearjen pyörityksessä. Työnjakomme on toiminut sekä kannustava asenne puolin ja toisin on ollut iso askel eteenpäin. 

Kiitollisena antoisasta Koti meidän -ideologiaan sopivasta yhteistyöstä jään odottamaan inspiraatiokommenttejanne!
                
                                                 Tuija

Huomaan ympärilläni olevan kauneuden

Villa Iiriksen verannalla

Muistatko lukeneesi toukokuussa blogistani Maaretta Tukiaisen Hyvän mielen taidot -kirjasta?  Kuvanäytteet  Krista Keltasen kuvista muokatuista korteista löydät linkkiä klikkaamalla. 

Omat korttini ovat olleet ahkerassa käytössä niiden saavuttua meille. Lokakuussa ilmestyy sarjan jatkoksi Inspiraatiokortit, joiden uskon olevan yhtä innostavat kuin Hyvän mielen kortit. Keväisessä arvonnassa onni suosi Minnaa ja Satua Lahdesta. Toivottavasti kortit ovat löytäneet jalansijaa myös siellä suunnalla. 

Sateen vihmoessa taivaan täydeltä ja syksyisen tuulen vinkuessa ikkunoissa on mielestäni oivallinen hetki muistuttaa näiden arkea piristävien korttien olemassaolosta. 

Huomaan ympärilläni olevan kauneuden -kortti on ollut tämän päivän motto kuten kuvistani näkyy. Lisäksi päiväys 16.8.16 hivelee esteettistä silmääni, mikä riittää syyksi kirjoittaa pikkiriikkinen postaus lukijoiden iloksi. 

Pelargoniaterveisin, Tuija

Mårbackani mun

Underbara sommarhus

Lantliv med skön patina oli otsikkona keväällä ilmestyneessä ruotsalaisessa Underbara Sommarhus -lehdessä. Se on Drömhem&Trägård -julkaisun sisarlehti, josta ilmestyy teemanumeroita. Ne eivät valitettavasti ole Suomen markkinoilla. Olemme onnekkaita, kun saimme lehden itsellemme muistoksi. Jaan nyt tämän PDF -version teille kommenteissanne lehden huonoa saatavuutta harmitelleiden iloksi ja uskon artikkelista olevan iloa jokaiselle lukijalle tai katsojalle. Viime vuoden juhannus-Annassa oli tämä sama suomalaisversiona. 

Lantliv -lehti on pitänyt ykkössijaa jo vuosia lehtimieltymyksissäni. Paljon muitakin ihania on, mutta Laurin sanoin elän välillä omassa Lantliv -kuplassani, mikä on osittain totta. Hyvän elämän reseptini on nauttia ja tehdä elämässä niitä asioita, jotka itselleni ja perheellemme ovat hyväksi. Muista osallistua ajatuksia herättelevän kirjauutuuden arvontaan!

Aurinko herätti minut tähän kauniiseen heinäkuun kosteaan aamuun anivarhain. Mikä sen ihanampaa kuin hortoilla hiljaisella pihamaalla itsekseen kukkia nyppien ja päivän puuhia pohtien. Terassiaamiaiset antavat edelleen odottaa lämmintä aamutuokiota. Mansikat pellavansiemenrouheen ja kreikkalaistyylisen Eila -kookosjogurtin kanssa raejuustolla ryyditettynä maistuivat herkulliselta verannalla. Oheen kuuluvat saumattomasti kirja ja kupillinen hyvää teetä ripauksella hunajaa. 

Näillä eväillä on hyvä lähteä kohti tämän viikon aurinkoisia polkuja. Ole hyvä ja nauti Krista Keltasen & Jonna Kivilahden sekä meidän Villa Iiriksen väen yhteistyön tuotoksesta ruotsalaiseen tyyliin. 

Elinalle erityisen iloiset syntymäpäiväonnentoivotukset!

<3 Tuija

Das Haus Der Blumen

LandIdee -lehden artikkelista kesäkuussa kirjoittamani postauksen http://villaiiris.blogspot.fi/2016/06/geranienhaus-in-wohnen.html kuvat eivät tainneetkaan aueta kaikille, joten näin rankkasateisen heinäkuisen illan piristykseksi julkaisen viime viikolla meillekin saapuneen Wohnen&Deko -lehden 3/2016 aukeamat teidän kaikkien nahtäväksi. Kuvat otti kaksi vuotta sitten Krista Keltanen ja tekstin toimitti Jonna Kivilahti. Heidän tekemiään lehtijuttuja on julkaistu monissa maissa. Kiitos LivingInsiden ystävällisen Barbara Nespolin avun löysimme kaipaamamme lehden, josta löytyy nettiversiosta kotijuttu kodistamme otsikolla: Überall Blumen: zu Besuch in der Villa Iris eli Kukkia kaikkialla, vierailulla Villa Iiriksessä. 

Tekstiä on huvittavaa lueskella, kun on päässyt tuo lukioaikainen kiitettävä saksantaito ruostumaan. Sieltä täältä ymmärrän sanan tai lauseen pätkän, mutta siitä huolimatta kokonaisuus vaikuttaa oikein mukavalta. Kotimme tarinan löydät linkin takaa, mutta siinä en kertonut talomme nimestä. Se löytyy tästä saksalaisesta versiosta. Löydätkö sinä sen sieltä? Jos sieltä ruudun takaa löytyy joku saksan taitaja niin ilomielin ottaisin avun vastaan tekstin parempaan ymmärtämiseen. Kuvien farkkumekkoni on menossa kirppispinoon. Jos kiinnostut siitä niin laita viestiä konstilla tai toisella. 

Tunnelmallista heinäkuun iltaa! Sataa, sataa ropisee... Tuija

PS. Muistathan osallistua Sanna Wikströmin Hyvän elämän reseptit -kirjan arvontaan!

Geranienhaus in Wohnen&Deko

Villa Iiriksen juhannus 2016

Napauta itsesi tästä Villa Iiriksen kesätunnelmiin!

DAS HAUS DER BLUMEN

Kesäinen päiväni kääntyi vielä päivänpaisteisemmaksi, jos mahdollista, saadessani oheisen PDF -tiedoston sähköpostiini ihanalta Barbara Nespolilta Living Inside -kuvatoimistolta Italiasta. Krista Keltanen on kansainvälisestikin tunnustusta saanut valokuvauksen ammattilainen, jonka töitä on ilmestynyt sisustuslehdissä ympäri maailman. Salapoliisityöni jatkuu, jotta saisimme Wohnen&Deko -lehden arkistoihimme. Saksantaitoni on vähän ruosteessa, mutta olennaisimmat ymmärsin. Kuvamateriaali ja lehdet ovat se, mitä me saamme kuvauksista itsellemme upeiden elämysten kera muistoksi. Kuvauspäivät ovat aina olleet pitkiä ja vauhdikkaita. Kesäaikaan ne ovat erityisen mieleisiä, mutta lokakuinen kotikuvaus kauan sitten oli aika erilainen. Tekniikka on kehittynyt sittemmin valtavasti. Kristan ja Jonnan muistan ottaneeni vastaan hiukset hapsottaen Hai -saappaat jalassa kukkakimppu toisessa kädessä. Jälkikäteen voi todeta, että jännittäminen ja hermoilu oli turhaakin turhempaa. Olemme saaneet tutustua  inspiroiviin ihmisiin rohjettuamme avata ovemme alansa ammattilaisille. Kuusi vuotta sitten elokuvan tuotantoryhmään tutustuminen oli käänteentekevä kohtaaminen vuokratessamme kotimme kuvauslokaatioksi. Tärkeintä meille on jakaa omia ideoitamme ja oivalluksia elämäntavastamme ja inspiraatiota kaikille kiinnostuneille. Valtavasti iloa on tuottanut verkostoituminen uusien tuttavuuksien kanssa. 

Kuvien lukeminen on harrastukseni, joka saa sieluni hymyilemään. Pienet asiat ovat tärkeitä. Villa Iiris puki ylleen juhla-asun traditionaalisilla koivuilla ja Suomen lipulla. Tuskin kuvasta huomaa parvekkeen remonttimyllerrystä. Näin kesäaikaan on tekemistä, vaikka muille jakaa. Arvokello on ollut ahkerassa käytössä eli olen suosiolla siirtänyt joitakin suunnittelemiani puuhia listalta sivuun ja sen sijaan keskittynyt siihen, mikä milloinkin on tuntunut tähdelliseltä. Lauri puolestaan into piukassa sahaa, mittaa ja maalaa tarkka visio mielessään piipahtaen aina välillä verstaalla rasiamateriaaleja höyläämässä. Sain parvekkeen kymmenvuotishääpäivälahjaksi suomalla  työrauhan ja ruokatarjoilun. Nyt uskomme talomme kruunun kohentavan ilmeensä seuraavaan tasavuosimerkkipäivään mennessä. Tällä erää minäkin osallistun tekemiseen, kun ei ole pienokaisia jaloissa pyörimässä. Maalisivellin pysyy minunkin kädessäni ja samalla voin jatkaa mielessäni aurinkotuoli-ideointiani. Mielikuvani lokoisasta omasta keitaasta antaa puhtia ahkerointiin. 

Juhannuksena sain ylellisesti nauttia varta vasten minulle tehdystä kylvystä ja koivuntuoksuisesta saunasta valmistettuamme ensin kesäkeittiössä yksissä tuumin maukkaan aterian, jossa oli jokaisen makuun jotakin erityisen herkullista.  Viivyin saunan lempeissä löylyissä ja ammeen rentouttavassa olotilassa pitkään. Nautin. Kesä. 

Tuntuisi hyvältä lukea kommenteista, mitä pidit saksalaisesta versiosta Kesäkotielämästämme, joka ilmestyi Unelmien Talo&Koti lehden toukokuun numerossa 5/2015 otsikolla Yhteiset nimipäivät. Kansikuvassa oli meidän veranta. 

Salapoliisitoimisto toivottaa kauniita unia! Tuija

Juhannussauna 2016

Arvontamuistutus!

Veranta

Porvoon kauniit kodit -kirja-arvonta löytyy oheisen linkin takaa. Sinulla on vielä huomispäivä aikaa ottaa osaa arvontaan! Vielä on lipukkeita vapaana. Kannattaa osallistua! Kipin kapin!

Hurmaavasta sisustuskirjasta saa ihania ideoita ja hyvää mieltä, mikä on tuikitärkeää vanhan talon laittajalle. Kotimme ei aina ole näin siisti ja kauniina, vaikka kuinka tahtoisi, mutta tällaisiin loistaviin kuviin on ilo palata ja muistella kokemuksia, joihin on ajautunut vastaamalla: Joo! 

Ihailemani Kanelia ja kardemummaa -blogin Maria oli rohkaistunut sanomaan saman taikasanan ja  Puutarhamartta -video houkuttaa ainakin minua ryhtymään martaksi. Olisikohan siinä taas yksi uusi asia, johon ryhtyä. Keittiöpuutarha -kirjan sain äitienpäivälahjaksi, jota olen tutkaillut harvinaisen intensiivisesti. Lukeminen on antoisaa!

Aulan portaikko

Sinä siellä, kirja-arvonnan aika on käsillä huomenillalla! 
        Tervetuloa mukaan jännityksen täyteisiin arpajaisiin!

                               Kesälauantaiterveisin Tuija

Suihkuhuone

Villa Iiris Unelmien Talo & Koti -lehdessä

Kesäinen kuvauspäivä viime vuoden kesäkuulta tuotti satoa, joka on nyt luettavissa ja katseltavissa uusimmassa  

Unelmien Talo & Koti -lehdessä.  

Päivällä puhelimeeni ponnahti päivän piristävin viesti toimittaja Jonna Kivilahdelta, joka oli ladannut instagramiin kuvan lehtijutusta. Tuskin maltoin odottaa lehden saamista hyppysiini. Siellä se sievästi nökötti kansikuvaverannan pöydällä minua varroten. 

Krista Keltasen hurmaavat valokuvat saavat Villa Iiriksen kukoistamaan. Kuviaan katsellessani pääsen heittäytymään kesäisiin tunnelmiimme, joihin olenkin talven mittaan useampaan otteeseen kesän kaipuussani palannut. 

Kesä on taas nurkan takana!

Kiitollisin ajatuksin, Tuija

Talviaikaan

Talviaikaan paperiroskat päätyvät kotimme uuneihin sytykkeeksi, joten on oivallista kerätä ne tähän Bulevardilta löytämääni kauniiseen Les sac en papier -pussukkaan ollessani runollisella tuulella. Arkisempina hetkinä voin kääntää näkyviin tekstin The paper bag. Vaihtelu virkistää pienissäkin asioissa.

Tummanharmaa Granitista vuosi sitten alennusmyynnistä löytämäni kylmälaukku kätkee nyt sisälleen uudet mustat kauppakassimme. Tämä on pieni, mutta iso helpotus ruokakauppakäyntiimme varsinkin, kun lempikauppakoppamme on todellakin kadonnut kuin tuhka tuuleen. Jos Turun suunnalla näette yksinäisen Ikean Bastant -korin lojuvan jossakin Portsan liepeillä niin ilolla otan tiedon vastaan ja lähden kiireen vilkkaa sitä kotiin hakemaan. Toisaalta sydämestäni toivon sen löytäneen yhtä hyvän kodin kuin meillä sillä oli. Kiitos vuosikausien  loistavasta palvelusta!

Lämmityskaudella on Tiirinkosken tehtaalta ostamani Iris -harjasetti ahkerassa käytössä, kun polttopuista vääjäämättä tulee roskia lattialle. Sehän ei juurikaan harmita, kun on näin suloinen apulainen lakaisemassa.


Kesäkaudelle täytyy nyt viimeistään sanoa hei, hei ja toivottaa tämä hämyinen aika tervetulleeksi. Huiskulan vaaleanpunaiset ihanuudet ovat edelleen kukkia täynnä. Niidenkin taitaa olla yhtä työlästä antaa periksi talven tulolle kuin minun. Verannalla vielä tarkenee kynttilänvalossa, kun laittaa villaista ylle ja lämmintä juomaa lempikupposeen. Toivon, että yhteiselo hämärän yli Mårbackojeni kanssa jatkuu yhtä hyvin kuin tämä alkuhuuma. Eikös olekin hurmaavan puuterinen sävy kukinnoissa?

Millainen on hyvä blogi? oli jokin aika sitten aiheena Bellablogit sivuston Esmeralda's blogissa. Monessa asiassa olen samaa mieltä kuin blogin kirjoittaja Essi, jonka ajatuksia voit lukea tästä: Klik!

Kuvat ratkaisevat useimmiten jäänkö lukijaksi tai seuraanko aktiivisesti päivityksiä. Tosin innostava, kiintoisa aihekin riittää viemään mennessään. Instagramiin myönnän olevani koukussa. Viehättävien kuvien selailu on hauskaa.

Lukijapostit ovat bloggaamisen mukava mauste. Yllättäviä blingahduksia sähköpostiin tupsahtelee ja väkisinkin nousee hymy huulille kommentteja lukiessani. 

Ilahduttavaa on, kun inspiraatiolla syntyvistä jutuistani on iloa myös muillekin ihmisille, monille tuikituntemattomille, mutta jollakin tapaa ajan myötä tutuiksi tulleille. Puhumattakaan teistä, joista on tullut blogiystäviä. Niin ja te ystävät, sukulaiset ja tuttavat, joiden tiedän seuraavan hissuksiin omissa oloissanne merkkiäkään jättämättä. 

Vuosi sitten ottaessani bloggaajan haparoivia ensiaskelia jännitin jokaista julkaisua ja kuvien valintaan saatoin käyttää julmetusti aikaa. Tärkein anti alkutaipaleelta oli kuitenkin se, että sain valtaisasti valoa ja iloa uudesta harrastuksestani arjen keskelle. Se tunne, kun uusi idea muhii ajatuksissa ja odottaa muotoutumistaan on oikeastaan parasta tässä puuhassa. 

Uusia ovia on avautunut, kun olen löytänyt itsestäni rohkeutta kurkistaa sisään ja loikata mukaan aaltojen vietäväksi. Valokuvaaja Krista Keltanen on taitaja, jonka viitoittama polku on unelmani. Jonakin päivänä ripustan kuviani esille, jos en muualle niin ainakin yläaulaan ostamaani kehykseen. 

Onnellisia hetkiä hämyisään lokakuiseen iltaan! 

Tuija alias tuikku

Kesäinen kuvauspäivä

Aamuvarhainen keskiviikko kasteisella nurmella tuntui toiveikkaalta varpaisiini asti. Odottava tunnelma kodissamme valtasi mielemme. 
Kymmenen maissa pihaamme saapuivat odotetut vieraamme. 

Krista asettelee, suunnittelee, sommittelee.

Krista kuvaa

ja tarkastelee työnsä tulosta.

Minä sain toimia assistenttina. Kaapin kätköistä löysin tarvittavia astioita.

Jonna stailaa ja järjestelee.

Oli huikeaa seurata ammattilaisten työskentelyä ja nähdä itsekin uusin silmin tuttu ympäristönsä. Koti meidän -tarinaa kirjatessaan Jonna Kivilahti haastatteli meitä molempia yhdessä ja erikseen. Hän ja valokuvaaja Krista Keltanen tekivät työtä taidolla hienosti toisiaan täydentäen.  Mielenkiinnolla jäämme odottamaan, millaisen jutun tämä kaksikko luo päivän annista sekä missä ja milloin se putkahtaa luettavaksi.

Minäkin leikin valokuvaajaa ja tallensin makuukammarimme pöydältä asetelman, jossa Laurin suunnittelemat ja käsityönä tekemät korurasiat pääsivät valokeilaan. 

Lounastauko pidettiin kuvausten lomassa ja tottahan toki tarjoilut ennen syömistä kuvattiin erilaisista kuvakulmista. Lounaaksi teimme kanasalaattia ja iltapäiväkahvilla katoin verannan pöytään juustokakkua, jonka nyt ensimmäistä kertaa tein sydänvuokaan.

Juustokakku ennen stailausta

ja stailauksen jälkeen


Tämä kesäinen päivä painuu mieliimme ja päätyy osaksi elämämme helminauhaa. Illan kruunasi Unelman, vanhan retkiveneemme, vesillelasku. Se keikkuu nyt tyytyväisenä kotilaiturissa ja minäkin kömmin kohta unten maille kesäkamarin rauhaan.

Sydämelliset kiitokset teille molemmille, Jonna ja Krista! 
Oli ihana tavata ja tutustua teihin. Tapaamisiin toistekin! 
Tuija ja Lauri